Suunta koko kansan presidentiksi

1Maaliskuun 1. päivä Sauli Niinistöstä tulee Suomen tasavallan presidentti. Hän sai kansalta vahvan tuen. Niinistöllä on vajaa kuukausi aikaa muuttua pitkäaikaisesta kokoomuspoliitikosta koko kansan presidentiksi.

Siihen on hyvät mahdollisuudet. Niinistö imi jo ensimmäisellä kierroksella kannatusta yli puoluerajojen. Syvää kansan kahtiajakoa ei syntynyt vaalien toisella kierroksellakaan, vaikka sosiaalisessa mediassa oli myös paljon mölinää.

Lappilaiset äänestivät murheellisen laiskasti toisella kierroksella. Moni ensimmäisellä kierroksella äänestänyt ei innostunut kummastakaan ehdokkaasta. Lapin vaalitulos myötäili kuitenkin aika tarkalleen koko maan tulosta.

Niinistön pitää nyt vakuuttaa nämä lappilaiset kotiin jääneet epäilijät. Alku oli lupaava. Tuleva presidentti linjasi illalla televisiossa, että on tärkeää pitää koko maa asuttuna.

2

Vaalien kakkonen Pekka Haavisto on vaalien toinen voittaja. Haavisto lähti presidenttikisaan valtavalta takamatkalta. Kampanjan aikana Suomeen syntyi Haavisto-ilmiö.

Haavisto-ilmiö oli vahva sosiaalisessa mediassa ja sen myötä nuorten kiinnostus politiikkaan kasvoi. Tästä huolimatta koko maan äänestysprosentti jäi alhaiseksi.

Haavisto nosti vaalikeskusteluun uudenlaisia teemoja. Suomen asenneilmasto tervehtyi. Suvaitsevaisuus otti näissä vaaleissa niskalenkin jytkyilystä. Niinistöllekin vaalikeskustelut olivat ajattelua avartavia.

3Suomi siirtyy kokoomuksen komentoon. Sekä pääministeri että presidentti tulevat puolueesta, joka oli Kekkosen aikana pitkään ulkopoliittisessa paitsiossa.

Niinistön on kyettävä ottamaan oma vahva roolinsa ulkopoliitikkona. Helppoa se ei ole.

Vaalikeskusteluissa puhuttiin paljon Euroopan asioista: ne kuuluvat pääministeri Jyrki Kataiselle. Herrojen välit ovat korrektit, mutta eivät lämpimät.

Ulkoministerinä taas istuu sosiaalidemokraatti Erkki Tuomioja. Tuomioja on tinkimätön ja kokenut ulkopoliitikko eikä päästä Niinistöä helposti tontilleen.

Ulkopolitiikan johtamisen jännitteitä lisää se, että eduskunnan vaikutusvaltaisimman ulkopoliittisen toimijan, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana on Timo Soini.

Sauli Niinistö suhtautui vaalikampanjan aikana torjuvasti Suomen Nato-jäsenyyteen. Se oli osin taktiikkaa. Nato-jäsenyys nousee varmasti ulkopolitiikan asialistalle tulevan kuuden vuoden aikana.

Väistyvä presidentti Tarja Halonen on ollut 12 vuotta ehdoton este Suomen Nato-jäsenyydelle. Kokoomukselle Nato ei ole aikoihin ollut mörkö. Keskustelu Natosta saa uusia sävyjä, kun Mäntyniemessä on jäsenyydelle enemmän ymmärrystä.