Lapin terveiset presidentille

Maamme presidenttipeliin valikoituivat etevimmät kansanjohtajat. Olikin hienoa, että finaaliin pääsivät edustavat, sopuisat ja humaanit herrat, koska Suomen päämiehen tehtävissä korostuu nyt ja tulevaisuudessa enemmän näyttö- kuin käyttöarvo.

”Fiinistö” ja ”Kaapisto” onnistuivat varsin hyvin lähestymään vaikenevia ja ahdistuneita kansanosiamme. He yhdistivät ja rakensivat siltoja maakuntiin. He käänsivät poskensa kiukkuisille äänestäjille ja antoivat yhteislausumia. Valitettavasti vain finalistien vaalitoimistot ja äärikannattajat sekä riitoja kylvävä lehdistö ilkeilivät toistensa puolisoista, (maan)äitiyden ja imetyksen autuudesta.

Toki herroja on ivattu läpi historian. Nyt presidenteistä, pääministereistä ja etenkin heikoista poliitikoista on tehty kaikkialla maailmassa pankki-, rahoitus- ja reaalitalouskriisien syntipukkeja.

Myös Suomessa pahimmat taklaajat löytyvät omien puolueiden sisältä eikä suinkaan anonyymeistä kaiken arvostelijoista. Väyrysellä ja Lipposella olisivat olleet kansainvälisimmät näytöt, mutta omat väet päättivät, että on uusien kasvojen ja sukupolvien aika. Myöskään kokoomus ei ole täysin varma valitsemansa pahvikuvan sisällöstä ja sielusta. Kansakoulunkujan 4. kerroksessa, Helsingin Suomalaisella Klubilla, on aina epäilty varsinaissuomalaisia (esimerkiksi Itälä, Kanerva) johtajia.

Oikeistolla on nyt muutaman vuoden johtava mandaatti näyttää; nähdä ja ohjata Suomi 2020-luvulle, purkaa vanhan Suomen hallinto sekä lopettaa vastakkainasettelut. Strategiakarttaan kuuluu positioida junttiuteen jämähtänyt Suomi-neito suhteessa hajoavaan Eurooppaan, sotia ihannoivaan Natoon, mystiseen Venäjään ja rikkaisiin lähinaapureihin Norjaan ja Ruotsiin. Yhdysvaltain presidentin vaalit ja Brics-maat eivät kuulu kärkianalysointikohteisiin.

Ekovisionäärinen Suomi on ehdottoman itsevarma, osaava, luotettava ja uusiutuva. Konservatiiviset, byrokraattiset toimintamallit (esim. eduskunta, ministeriöt, maatalouspolitiikka, sosiaali- ja terveystoimi) uudistetaan. Työntekijä- ja -antaja järjestöt pakotetaan kannustaviin sopimuksiin ja työiän pidennyksiin. Kotimaisten pienyritysten ja teollisuuden sekä kuntien investointeja tuetaan. Uuden oppimiseen panostetaan. Nuoret ohjataan töihin ja toimentuloon.

Lapin tehtävä on tukea uusiutumista luomalla vaikuttava lobbauskampanja tulevaisuuden Pohjolasta, jossa kerrotaan päättäjille paikan päällä, mitä talous- ja sotilaspoliittisesti alueella todella tapahtuu kuitenkaan aliarvioimatta riskejä ja yliarvioimatta mahdollisuuksia.

Osoitetaan, että Euroopan johtaminen on muutoinkin siirtymässä Välimeren alueelta kohti pohjoista. Pressalle ja hänen neuvonantajilleen on kerrottava yhä uudestaan ja uudestaan, että Suomen Ruotsin ja Norjan Lappi ovat maailman luokan investointialueita.

Aidon muutoksen Suomea johdetaan edestä ja yhä enemmän pohjoisesta.

Kirjoittaja on palveluinnovaatioiden yliopettaja
Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.