Pienten miesten pitkät varjot

”Kun pienet miehet alkavat heittää pitkiä varjoja, se kertoo että aurinko on laskemassa”, sanoi kiinalainen Lin Yutang. Myös Yhdysvalloissa on eletty omalaatuisten presidentinvaalien tunnelmissa.

Vaalit pidetään marraskuussa. Presidentti Barack Obama on luonnostaan demokraattien ehdokas, joten esivaalit jäivät republikaanipuolueen jäsentenväliseksi kilvaksi. Ehdokasehdokkaat ovat ottaneet mittaa toisistaan parissa kymmenessä televisiokeskustelussa. Tv-mainoksiin kylvetään rahaa kymmeniä miljoonia. Tammikuun loppuun mennessä oli esivaalitkin pidetty kolmessa osavaltiossa.

Useimmat tunnetut republikaanit kieltäytyivät osallistumasta kilpailuun, ehkä siksi, että istuvalla presidentillä on vaaleissa vahva kotikenttäetu. Republikaanien esivaaleista onkin tullut eräänlaista tosi-tv -ajanvietettä, pienten miesten keskinäistä mutapainia.

Mutta myös pienten miesten varjot saattavat kertoa, miten maa makaa.

Tähän asti on näyttänyt, että Obaman haastajaksi nousisi entinen kuvernööri Mitt Romney. Nyt kuitenkin kongressin edustajainhuoneen entinen puhemies Newt Gingrich huohottaa Romneyn niskaan.

Gingrich syytti aikaisemmin Romneyta ”Obaman eurooppalaisen sosialismin, hyvinvointivaltion ja terveydenhuoltojärjestelmän” kannattajaksi. Romney on hänen mielestään ”maltillinen” – se on solvaus kunnon republikaanin korvissa. Nyt Gingrich keksi toisen lyömäaseen. Hän leimaa Romneyn ”korppikotka-kapitalistiksi”, joka on kerännyt valtavan omaisuutensa ajamalla ostamansa liikeyritykset konkurssiin ja siten viemällä työn kymmeniltä tuhansilta työntekijöiltä. Se naula veti.

Romney itse sanoo olevansa ylpeä menestyksestään. Hänen riskisijoitusrahastonsa osti, möi ja järjesti uudelleen yrityksiä ja teki rahaa sijoittajien rahalla. Romney keräsi 250 miljoonan dollarin henkilökohtaisen omaisuuden.

Siitä 20–100 miljoonaa on verottajan ulottumattomissa Cayman- saarten, Sveitsin ja Irlannin pankeissa. Harattuaan pitkään vastaan Romney julkisti verotustietonsa: 22 miljoonan vuositulot, joista hän maksoi 14 prosenttia veroa. Kaikki oli täysin laillista – tulot ovat pääoma- ja osaketuloja, joiden verotusprosentti on Yhdysvalloissa mitätön.

Ajatus verotuksesta tuloerojen tasaajana on vieras Amerikan kansan enemmistölle. Useimmat amerikkalaiset eivät näe maataan kansankotina, joka kuuluisi myös vähäosaisille. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaate ei sisälly Yhdysvaltojen perinteeseen. Kateus rikkaita ja menestyviä kohtaan on harvinaista.

Silti Gingrich löi rahamies-Romneyn South Carolinassa. Taloustaantuman pitkittyminen, sitkeä työttömyys ja kotien pakkohuutokaupat saattavat olla muuttamassa ajattelua. Amerikkalaiset alkavat käsittää tuloerojen kärjistymisen sekä taloudelliseksi että moraalikysymykseksi. Syksyn presidentinvaaleista voi tulla myös yhteiskuntapoliittinen vedenjakaja Yhdysvalloissa.

Kirjoittaja työskentelee kansainvälisen politiikan

professorina Arizonan yliopistossa Yhdysvalloissa.