Päätöksiä Muurolasta odotetaan tänä vuonna

Muurolaan päätettiin perustaa keuhkotautiparantola 1920-luvun alkupuolella. Sovittiin, että sairaalarakennus nousee komealle mäntykankaalle, koska kuivan ilman katsottiin auttavan paranemisessa.

Arkkitehti A.E. Kranckin suunnittelema 70-paikkainen parantola valmistui vuonna 1927. Talvisodan aikana parantola toimi sotilassairaalana.

Jatkosodan aikaan, syksystä 1942 syksyyn 1944, parantola oli Saksan armeijan käytössä. Lähtiessään saksalaiset räjäyttivät rakennuksen.

Arkkitehti Jussi Paatelan suunnittelema uusi sairaalarakennus valmistui vuonna 1951. Myöhemmin sitä on laajennettu useita kertoja.

Tuberkuloosisairaala vaihtui mielisairaalaksi 1970-luvulla, kun Kolpeneella sijaitseva Rovaharjun mielisairaala ja Muurolan tuberkuloosisairaala vaihtoivat paikkaa.

Muurolan sairaalalla on pitkät perinteet ja rakennuksilla on kulttuurihistoriallisista arvoa. Rakennusten kunto on kohtalainen. Nykykäsityksen mukaan sairaalarakennus on kuitenkin väärässä paikassa.

Takavuosina mielisairaat sijoitettiin muusta asutuksesta syrjään, erillislaitoksiin. Nyt ajatellaan, että tällainen sijoittelu leimaa tarpeettomasti potilaita. Esimerkiksi Oulussa mielisairaala on jo siirretty keskussairaalan yhteyteen.

”Psykiatrisia sairauksia ei tarvitse hoitaa erillään metsän siimeksessä”, psykiatrian tulosaluejohtaja Sanna Blanco Sequeiros kiteytti torstain Lapin Kansassa.

Muurolan sairaalan yhdistämistä Lapin keskussairaalaan on pohdittu ja selvitetty pitkään.

Hoidon näkökulmasta on perusteltua, jos sairaalat ovat lähekkäin. Psykiatriset potilaat tarvitsevat usein somaattista hoitoa. Muurolan potilaita kuljetetaan usein keskussairaalaan tutkimuksia ja toimenpiteitä varten.

Vuonna 2009 valmistunut emeritusprofessori Erkki Vauramon selvitys päätyi siihen, että psykiatrian osastojen siirtämisellä keskussairaalan yhteyteen saavutetaan sekä toiminnallisia että taloudellisia säästöjä.

Uusien tilojen rakentaminen nielee miljoonia eikä vielä ole tietoa, löytyisikö Muurolan sairaalan nykyisille tiloille ottajaa. Museoviraston mielestä osalla rakennuksista myös suojeluarvoa, mikä vaikuttaa päätöksentekoon.

Muurolan sairaala on myös merkittävä työllistäjä Muurolassa. Kyläläiset vastustavatkin siirtoa, vaikka mielisairaalan tuloa aikanaan myös vastustettiin.

Muurolan sairaalan siirtämistä täytyy kuitenkin ensisijaisesti miettiä hoidon järjestämisen näkökulmasta. Toinen seikka, joka varmasti painaa, on kuntayhtymän talous. Terveydenhoidon kustannukset kasvavat muutenkin nopeasti. Valtiokin valmistelee isoja rakenneuudistuksia.

Pelkästään Muurolan kylän elävyyden takia sairaalan siirtoa ei kannata lykätä. Isoin ongelma lienee, löytyykö sairaalarakennuksille ylläpitokustannukset maksavaa käyttäjää.