Kiusaaja tulee kalliiksi kaikille

Suomi on koulukiusaamisen kärkimaa Euroopassa.

”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa”, sanoo sananlasku, eikä erehdy. Suomi on huippumaa myös työpaikkakiusaamisessa.

Jopa 140 000 suomalaista eli joka 20. palkansaaja kokee kiusaamista työpaikallaan. Esimerkiksi Ruotsin kiusaamisluvut ovat vain neljännes Suomen luvuista. Silti suomalaiset tuntuvat ohittavan ongelman olankohautuksella.

Tuorein esimerkki kiusaamiseen suhtautumisesta tulee Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitosta (AKT), jonka valtuusto ilmoittaa tukevansa yhä puheenjohtaja Timo Rätyä.

Rädyn on väitetty kiusanneen useita alaisiaan, joitakin vuosien ajan. Liiton viestintäpäällikkö Hilkka Ahde on tehnyt esimiehensä käytöksestä kantelun työsuojeluviranomaisille. Poliisi tutkii asiaa parhaillaan.

Rädyn väitetään syyllistyneen mm. alaistensa syrjintään. Ahteen kanssa puheenjohtaja ei ole suostunut keskustelemaan 2,5 vuoteen.

Tästä huolimatta AKT:n valtuusto ei halunnut hyllyttää Rätyä edes tutkinnan ajaksi.

Työterveyslaitoksen mukaan kiusaaminen lisää sairauslomia, lyhentää työuria ja heikentää työhyvinvointia. Niistä koituu yhteiskunnalle jopa 30 miljardin euron vuotuinen lasku.

Yleisintä kiusaaminen on hierarkkisissa työpaikoissa. Parhaat kiusaamisolosuhteet löytyvät huonosti organisoidusta työpaikasta, mistä puuttuu keskustelukulttuuri, ja missä syntipukkien etsiminen on tapa.

Useimmiten kiusaaja on työtoveri – yksi tai useampi – mutta harvinaista ei ole sekään, että kiusaamiseen syyllistyy lähin esimies.

Kiusaaminen voi olla leimaamista, vähättelyä, ohittamista ja eristämistä. Siitä on voinut tulla niin arkipäiväistä toimintaa, ettei työyhteisö tiedosta koko asiaa, mikä vain lisää kiusatuksi joutuneen tuskaa.

Kiusaaminen on aina tuomittavaa. Erityisen tuomittavaa se on silloin, kun kiusaajat ovat aikuisia ihmisiä.

Tämän päivän työelämä arvostaa sosiaalisesti lahjakkaita ihmisiä, jotka pitävät puolensa ja ovat jatkuvasti esillä. Tästä joukosta löytyvät yleensä myös kiusaajat. Uhreiksi päätyvät helpoiten hiljaiset ahertajat, jotka tekevät annetut tehtävät valittamatta, usein jaksamisen äärirajoilla.

Työturvallisuuslain mukaan esimiehellä on velvollisuus tarttua kiusaamiseen ja häirintään. Laki ei estä ennakointia. Jokaisen työyhteisön on syytä laatia selvät pelisäännöt siitä, mikä on kiusaamista. Sääntöjä on noudatettava. Kiusaamiseen puuttuminen on myös työntekijöiden velvollisuus.

Kiusaamisessa on lähes aina kysymys koko työyhteisöä koskevasta asiasta. Ongelman poistaminen vaatii jokaiselta työyhteisön jäseneltä vastuun kantamista.