Vastajytky vei euroliberaalit jatkoon

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella ei vielä valittu presidenttiä. Silti jo nyt on monien poliittisten johtopäätösten aika.

Lapin ehdokas Paavo Väyrynen teki hyvän kampanjan, joka päätyi kelpo tulokseen. Toiselle kierrokselle se ei riittänyt.

Lapissa Väyrynen oli selvä ykkönen ja keräsi 43 prosenttia äänistä. Sauli Niinistö jäi Lapissa 23 prosenttiin. Väyrysen toiselta kierrokselta tiukan kisan jälkeen pudottanut Pekka Haavisto sai Lapista runsaan kymmenen prosentin kannatuksen. Väyrynen hävisi Haavistolle väkirikkaalla pääkaupunkiseudulla: pelkästään Helsingissä satatuhatta ääntä.

Väyrysen vaalimenestys luo paineita keskustan sisällä. Väyrynen käänsi keskustan nokan nousuun, mutta se tuskin pelkästään ilahduttaa puoluejohtaja Mari Kiviniemeä.

Väyrysen vanhakeskustalainen linja näyttää purevan paremmin kuin Kiviniemen liberaalimpi linja. Keskusta pitää seuraavan puoluekokouksen Rovaniemelle kesäkuussa. Olisikohan vanha isäntä vaalituloksen innoittamana vielä käytettävissä puolueen johtoon?

Sauli Niinistön suosion kantoaalto kantoi ensimmäisen kierroksen vaalipäivään asti. Äänisaalis on komea.

Kannatus kantaa todennäköisesti vielä kaksi viikkoa toiselle kierrokselle ja Mäntyniemeen asti. Kisasta tulee silti varmasti tasaisempi kuin ensimmäisen kierroksen äänistä voisi päätellä. Pakka menee uusiksi, kuten Pekka Haavisto eilen sanoi.

Haavisto on vaalien suuri yllättäjä ja selvä voittaja. Haavisto oli kampanjan aikana vakuuttava televisioesiintyjä. Sen lisäksi hän kykeni loistamaan asiantuntemuksellaan.

Presidentinvaali on henkilövaali. Haaviston menestys oli enemmän Haaviston kuin vihreiden voitto.

Toisella kierroksella on kaksi euromyönteistä liberaalia: presidentinvaalit olivat jonkinlainen vastajytky.

Sosiaalidemokraattien Paavo Lipposen katastrofaalisen huono tulos oli toinen iso yllätys. Kun Lipponen lähti ehdokkaaksi, kukaan ei olisi uskonut, että Lipponen jää painiskelemaan Paavo Arhinmäen kanssa vasemmistosarjan voitosta.

Vasemmiston yhteinen kannatus oli näissä vaaleissa hädin tuskin 12 prosenttia. Se on historiallisen huono. Oikeisto-vasemmisto -jako ei näytä enää olevan merkittävä suomalaisessa politiikassa.

Vaalitulos vaikuttaa varmasti maan hallituksen työskentelyyn, vaikka sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen sen illalla kiistikin. Pelättävissä on, että demarien rohkeus tehdä rakenteellisia uudistuksia on vaalitappion jälkeen heikko.