Historiaa tekemässä
Eilen tehtiin historiaa. Irja Seurujärvi-Kari väitteli Helsingin yliopistossa filosofian tohtoriksi saameksi, ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston historiassa.
Aihe on ajassa kiinni: Miten saamelaiset rakentavat identiteettiään ylirajaisessa saamelaisliikkeessä?
Vastaväittäjä oli Norjasta. Se on luontevaa. Valtakunnanrajat eivät saamelaisille ole olleet identiteetin rakennuspuina.
Saamelaisuus läikkyy saamelaisalueen lähinaapurimaiden lisäksi myös muualle Suomeen. Seurujärvi-Kari myöntää haastattelussa (LK 20.1.) olevansa citysaamelainen: saamelainen, joka asuu kaupungissa. Heitä on paljon.
Toissaviikolla televisiossa tehtiin historiaa. Torstaina 12.1. alkanut viihdeohjelma Märät Säpikkäät lähestyy saamelaisuutta nykyaikaisella tavalla. Suomalaisten tekemän nunnuka-huumorin sijasta saamelaiset ovat itse ohjaimissa.
Ohjelman saamelaisjuontajat Suvi West ja Anne Kirste Aikio ironisoivat suomalaisten saamelaisia kohtaa tuntemia ennakkoluuloja. He pystyvät myös itseironiaan. Njuoska bittut on iloinen sekoitus perinteistä saamelaisuutta ja kivikaupunkia.
Ohjelma on kerännyt hyvät katsojaluvut. Myönteistä palautetta on tullut runsaasti myös – niin, mistäpä muualta kuin Norjasta.
Lapin Kansassa historiaa tehtiin viime torstaina. Lehden verkkosivuilla julkaistiin silloin saameksi ennakkojuttu Seurujärvi-Karin väitöksestä. Juttu oli perjantain painetussa lehdessä.
Lapin Kansassa aloitti tammikuussa kaksi saamelaistoimittajaa, jotka tekevät säännöllisesti juttuja lehteen ja verkkoon. Utsjokelainen Sulo Aikio on pitkän linjan toimittaja. Hän on ollut käynnistämässä saamenkielistä uutistoimintaa monessa paikassa ja maassa.
Toinen tekijä, enontekiöläinen Oula-Antti Labba on nuoremman sukupolven saamelaistekijä Lapin Kansassa. Rovaniemellä opintojaan viimeistelevä Labba on myös poromies. Toinen jalka on sitä kautta yhä kiinni perinteisessä saamelaiselinkeinossa.
Suomen hallitus aikoo myös tehdä historiaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu – ties monettako kertaa – alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen ratifiointi.
Hallituksessa asian valmistelusta vastaava oikeusministeri Anna-Maja Henriksson lupasi keskiviikkona Rovaniemellä, että tällä kertaa kirjaus viedään käytäntöön.
Henriksson on pyytänyt kaikilta ministeriöiltä tiedon siitä, mitä esteitä ratifioinnille on ja mihin toimiin esteiden poistamiseksi aiotaan ryhtyä.
Lapissa tiedetään, että työ ei ole helppo. ILO-sopimus repii ihmisten välejä saamelaisalueella.
Mahdotonta ILO-sopimuksen ratifiointi ei ole. Hyvä sovittelija olisi työssä kiistaton apu.
Presidenttiehdokkaista Pekka Haavisto on profiloitunut erinomaisena kiistojen sovittelijana. Eva Biaudet puolestaan on korostanut ansiokkaasti vähemmistöjen asemaa ja Rkp on ottanut saamelaisvähemmistön asian omakseen.
Olisivatkohan he käytettävissä vaalien jälkeen? Valituksi tuleminenkaan ei varmasti olisi este ryhtyä sovittelijaksi.
Kirjoittaja on Lapin Kansan päätoimittaja.

