Maakunnan sananvalta turvattava EU-ohjelmiin

Valmisteilla olevan kuntauudistuksen varjoon on jäänyt, että hallitus puuhaa myös EU-rahojen hallintoon remonttia.

Erilaisia malleja on ollut esillä, mutta valmista esitystä odotetaan. Työtä tehdään aluehallinnosta vastaavan elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok.) johdolla.

Kysymys on muun muassa siitä, kuka tulevaisuudessa hallinnoi EU:n rakennerahastoja. Aivan pienistä summista ei ole kysymys.

Suomen osuus EU:n rakennerahastovaroista on tällä ohjelmakaudella noin 1,7 miljardia euroa.

Ministeriön mielestä nykymallissa aivan liian suuri osa rahoista valuu pelkkään hallinnointiin. Määrä onkin suuri, sillä keskimäärin neljännes rakennerahastojen budjetista kuluu hallintoon.

Suomen aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hallinnointia on ministeriön mielestä pakko yksinkertaistaa.

Häkämiehen mielestä nykyinen malli syö varoja maakuntien kehittämiseltä.

Häkämiehen keskeisin tavoite on vähentää byrokratiaa ja leikata hallintokustannuksia. Ministeri haluaa luoda mahdollisimman selkeät rakenteet. Tähän liittyy myös tavoite vähentää Ely-keskusten määrää kuudella.

Nyt näyttää siltä, että EU-ohjelmien hallinnointi todennäköisesti siirtyy jäljelle jääville Ely-keskuksille. Lapin liitossa kuitenkin luotetaan, että maakuntien liittojen vaikutusvalta ohjelmien toteuttamiseen ja päätöksiin säilyy.

Mikäli Lapin liiton toive toteutuu, maakunnan tasolla päätetään jatkossakin mihin EU-rahat suunnataan.

Maakuntajohtajat tapaavat uudistuksesta vastaavan ministerin 3. päivä helmikuuta ja siinä tilanteessa nämäkin asiat nousevat esille.

Paineita maakuntien liittojen aseman rajuun leikkaamiseen kuitenkin on. Ministeriöt haluavat vahvistaa asemaansa EU:n ohjelmapolitiikassa Elyjen kautta.

Selityskin on melko yksinkertainen. Ministeriöiden resursseja leikataan valtion tuottavuusohjelman kautta. Maakuntien liitot eivät ole ministeriöiden ohjauksessa, mutta Ely-keskukset ovat.

Lapin näkökulmasta ministeriöiden vallanhalua on syytä kavahtaa. EU-aikana maakunnille tulleesta vallasta täytyy pitää kaikin tavoin kiinni.

Uudistus on kaikkia EU:n esille nostamia ihanteita vastaan, jos valtaa viedään maakunnista Helsinkiin.

Euroopan unionista puhutaan ”alueiden Eurooppana”. EU:ssa niin sanottu subsidiariteettiperiaate eli läheisyysperiaate on keskeisellä sijalla.

Nyky-Suomessa maakuntien kehittäminen on jäänyt EU-rahojen varaan. Kansallinen aluepolitiikka on ajettu täysin alas. Maakunnallisen tason sananvaltaa EU-rahan käyttöön täytyy lisätä eikä vähentää.