Jauhelihaa saa ennen klo 13:a

Mitä sanoisit tästä:

Perhe kerjää iltaruoaksi spagetti bolognesea. Ryntäät kauppaan töiden jälkeen hakemaan jauhelihaa. Kassalla myyjä toteaa sinulle, että et saa nyt ostaa sitä. Jauheliha on bulkkitavaraa, josta kauppa ei juuri katteita revi. Siksi kauppa on päättänyt, että se myy tällaisia tuotteita vain keskipäivän hiljaisina tunteina. Muina aikoina kauppa myy tuotteita, joista se saa ihan kunnon katteen. Lähdet kotiin leipä kainalossa.

Naurettava ajatus, eikö?

Muuten kyllä, mutta pankit ovat jo keksineet tehdä niin. Yle kertoi ennen joulua, että Nordea viimeistelee tässä kuussa suuren palvelu-uudistuksensa. Tammikuun lopussa Nordean konttoreista pystyy nostamaan omalta tililtään rahaa tai tallettamaan sitä sinne vain kello 10–13. Suurissa kaupungeissa keskustoihin jää yhdestä kahteen konttoria, joissa tililtään voi käydä nostamassa rahaa koko pankin aukioloajan.

Eikä Nordea ole ainoa. Suurista pankeista ainakin Sampo on keksinyt saman ajatuksen.

Pankit puhuvat kassapalveluiden keskittämisestä. Ne keskittävät, koska käteisasiakkaat eivät tuota. Pankin katteet jäävät pieniksi.

Yt-neuvottelujen jälkeen jääneiden työntekijöiden aika on pankin näkökulmasta viisaampaa panna käteisasiakkaiden sijasta vaikkapa sijoitusasiakkaiden opastamiseen.

Nordea perustelee, että käteispalvelujen kysyntä on vähentynyt vuosittain 10–20 prosenttia. Asiakkaat ovat siirtyneet käyttämään kortteja ja nettiä.

Sekin tiedetään, ketkä eivät ole näin tehneet. Entisen kansanedustajan ja tasa-arvovaltuutetun Tuulikki Petäjäniemen tekemässä selvityksessä vanhuspalveluista todetaan, että 300 000 ikäihmistä elää ilman internetiä.

Pankkien päätöksessä päästää käteisasiakkaat sisään vain tiettynä aikana on vahvaa vanhusten ja vammaisten kyykyttämisen makua.

Jos käteispalveluja tarvitsevat asiakkaat todella ovat vähentyneet niin voimakkaasti kuin pankit sanovat, heitä ei parveile konttoreissa vaivaksi asti. Jos taas pankissa on yksikin työntekijä, ei liene kohtuuton ajatus, että hän voisi sijoitusasiakkaiden lomassa palvella myös ne harvat käteisasiakkaat silloin, kun he haluavat pankkiin tulla.

Entistä irvokkaammaksi pankkien toiminnan tekee se, että samaan aikaan pankkiautomaatteja ylläpitävä Automatia aikoo sulkea automaattinsa kymmenillä paikkakunnilla.

Ylen uutinen kertoi tällä viikolla, että kunnat, pankit ja yritykset joutuvat useilla paikkakunnilla maksamaan Automatialle, jotta ne saavat automaatin pidettyä toiminnassa. Esimerkiksi Kaskisissa kaupunki maksaa Automatialle vajaat viisituhatta euroa tukea automaatin ylläpitämiseen.

Kaupunki maksaa työntekijöidensä palkat pankkiin. Työntekijät maksavat verorahoillaan, että saavat nostaa palkkaansa seinästä ulos.

Eikö tässä olisi kuntakapinan paikka?

Kirjoittaja on Alma Median Helsingin toimituksen toimittaja.