Lappi tarvitsee edelleen Apukkaa
Maatalouden tutkimuskeskus MTT aikoo sulkea perinteikkään Rovaniemen Apukan koeaseman.
Johtokunta perustelee päätöstään maa- ja metsätalousministeriön kehysbudjetin pienenemisellä, joka leikkaa MTT:n budjettirahoitusta 11 prosenttia vuodesta 2013 alkaen. Leikkaus pakottaa laitoksen etsimään 2,5 miljoonan euron säästöjä seuraavan kahden vuoden aikana.
MTT:llä on toimintaa 14 paikkakunnalla ja sen vuosibudjetti on runsaat 50 miljoonaa euroa.
Säästötoimien kohdistuminen Apukkaan on yllättänyt koeaseman henkilöstön, eikä ihme.
Koetoiminnan rahoituksesta valtaosa on tullut jo pitkään muualta kuin Suomen valtiolta. Koeaseman vuosibudjetti on nyt 790 000 euroa, josta vain kolmannes on budjettirahaa. Suurin rahoittaja on EU.
Apukka on ollut edelläkävijä EU-rahoituksen hyödyntämisessä MTT:ssa. Suurin osa EU-tuesta on ollut nimenomaan Lapille korvamerkittyä rahaa, jonka määrä on pysynyt jo 1990-luvulta lähtien vakiona.
74 vuotta sitten perustettu Apukka on alansa pohjoisin tutkimusasema koko EU:ssa.
Kun MTT järjesteli toimintojaan edellisen kerran 2007, apukkalaiset muuttivat koeasemalta Metsäntutkimuslaitoksen tiloihin. Laitoksen johto viestitti tuolloin, että Lapin koetoiminta oli liian arvokas lopetettavaksi.
Apukka on keskittynyt Lapin maatalouden sekä puutarha- ja luonnonkasvien tuotannon tutkimiseen.
Koeasema palvelee erityisesti alan pieniä perheyrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, joilla ei ole mahdollisuuksia omaan tuotekehittelyyn.
Tutkijat kartoittavat tulevaisuuden mahdollisuuksia ja etsivät uhkakuvia. He tekevät virheet ja löydöt yrittäjien puolesta. Asema toimii kiinteässä yhteistyössä neuvontajärjestöjen kanssa, jotka jalkauttavat tutkimustiedon kentälle.
Apukan koetoiminta on monipuolistunut jatkuvasti. Aseman yhteydessä on pohjoisten kasvien geenipankki ja 1 400 kasvin puutarha.
Koetoiminnan jatkoa miettii nyt MTT:n nimeämä muutostyöryhmä. Esityksen on määrä valmistua helmikuuhun mennessä.
”Ongelmana” on se, että Apukassa on meneillään useita EU-rahoitteisia projekteja, joita ei voida keskeyttää. Laitos on väläytellyt koetoiminnan siirtämistä Sotkamoon, mikä kuulostaa yhtä järkevältä kuin Lapin puikulan kasvattaminen Lahdessa.
Työryhmä voi yhä pyörtää päätöksen Apukan sulkemisesta.
Lapissa toivotaan, että MTT miettii vielä kerran sitä, kannattaako Euroopan pohjoisinta kasvituotannon tutkimusasemaa uhrata lyhytnäköisten säästöjen alttarille varsinkaan, kun kaikki järkisyyt ovat uhria vastaan.
Sijaintinsa ja ainutlaatuisuutensa takia Apukkaa ei voi korvata toisella koeasemalla. Olosuhteita ei voi siirtää.
(Tuntematon)5.1.2012 18:06
Taivhan tosi kuplii Lapissa
"tämä apukka on olluna oikein kepun ja sen kannattajien suojatyöpaikka, sieltä on moni lähtenyt eläkkeelle johtajat ja narrit. Kauna saivat relleestää, että osoittaa rikollispuolueen vahvuutta pitää kiinni saavutetuista eduista"
Useampi häkillinen saatiin aikaan pelkkää paskapaperia A. Isotalon jälkeen. A. Valmari yritti nostaa Apukan tasoa, vaan poromafia käveli ylitseen mennen tullen. Sittenpä jälkeensä jäivät poliitikot kuppaamaan EU - tukia.
Apukan "tutkielmista" ei koskaan ole ollut sanottavaa hyötyä aluee maataloudelle.
Pieni esimerkki jos sallitaan tästä Lapin luomusta 1970 luvun alusta.
- tehtiin havainto, että nälkiintymistä potenut poro joka kärsi lihasrappeumasta, hokkus pokkus, sisälsikin äkkiä seleeniä ja sinkkiä niin paljon, että liha on lääkettä lähes kaikkiin tunnettuihin kansansairauksiin.
- Lapin verottaja ällisteli sitä miksi liha- ja lypsykarjatilalliset ostavat maito - ja lihatilin verran väkirehuja eivätkä heinänsä riitä vaan niitä on tuotava Lappiin suuria määriä aina Pohjanmaalta saakka.
- Kemira paljasti, että edellisvuonna kaikkiin Lapissa käytettyihin peltolannoitteisiin on lisätty kokeeksi huomattava seleenilisä.
- rehuteollisuus kertoi paria vuotta aiemmin lisänneensä sinkkiä lypsykarjan rehuun.
- maatalouden virkaherrat ihmettelivät metsissä räjähtäneitä porolukuja ja laidunten kulumista.
- porolliset kansakoulun läpäisseet paikalliset poropojat rekrytoitiin porotutkijoiksi ja he ryhtyivät lukemattomina hankkeina "tutkimaan" luppoa ja jäkälää.
Lapin Kepua tunnustavat tutkimusherrat, narrit sekä verottaja kävivät 1970 - luvun tukkanuottaa aiheesta, "mistä johtuvat poronlihan sinkin ja seleenin kohonneet tasot. sikiävyyden ja lihatuoton kohoaminen".
Tässä revyyssä noina aikoina uskovaiset hyssyttelivät ja näyttelivät tietämätöntä, jopa Apukan ajan "Oiva" johtaja oltuaan tiettävästi verottajan kuultavana.
Tulokset julistettiin salaisiksi.
Valtion huijaamiseksi tiedot haudattiin kiirellä Kaamasen suureen kassakaappiin Niemis Maurin vartioimien monien, monien muiden salaisuuksien joukkoon.
Etelästä katsoen peli ja petos näillä palstoilla poreilevien kuplien perusteella Lapissa jatkuu.
Nyt on vedetty sakilla vuosia retkuun tätä EU nimistä yhteisöä liikojen herrojen ja narrien elättämiseksi.
Avoin kysymys.
Mistä löytyy taho joka arvioi Apukan ja Kaamasen kassakaappeihin säilötyt "tulokset".
Ilmoita asiaton kommentti