Jotta kaikilla olisi joulu
Joulu on jälleen ollut yhteen kokoontumisen, lahjojen antamisen ja myös hyvin syömisen aikaa. Mutta ei kaikille. Heikki Hurstin Köyhien joulujuhlaan osallistui Helsingissä 1 300 pienituloista eli enemmän kuin koskaan ennen.
Myös Lapissa järjestettiin jouluruokatarjoilua vähäosaisille. Torniossa neljän lapsensa kanssa syömään tullut äiti totesi lehden mukaan, että Järjestötalon tarjoama kinkkuateria oli heidän perheensä ainoa oikea jouluateria.
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitoon mukaan Suomessa elää köyhyydessä 700 000 ihmistä. Syitä köyhyyden kasvuun on useita: pitkittynyt työttömyys, pitkään pantatut perusturvan tasokorotukset, heikoksi jääneet eläkkeet, opintotuen riittämättömyys, vuokra-asumisen kalleus jne.
Pienet tulot kaventavat elämistä. Kun raha ei riitä kunnolla edes ruokaan myös lasten harrastukset kärsivät.
Terveydenhoitokin maksaa. Lopputulema on siltä osin karu: köyhä mies kuolee Suomessa 12 vuotta aikaisemmin kuin korkeasti koulutettu suurituloinen. Naisten osalta vastaava ero on 6,5 vuotta.
Jotta kaikilla olisi jatkossa oikea joulu, perusturvaa pitää parantaa ja asumistukea nostaa. Ja jotta kunnollinen terveydenhoito on kaikkien saatavilla, siitä tulee tehdä maksutonta. Sitä vaati jo työväenliikkeen perustava kokous Forssassa vuonna 1903.
Kukin aika synnyttää myös uusia tarpeita. Niihin kuuluu nyt nopea laajakaistayhteys, jonka saaminen Lapin maaseutualueilla on joko mahdotonta tai ainakin kovasti kallista.
Kataisen hallituksen ohjelman parasta antia on vuoden alussa tuleva sadan euron korotus työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan. Tuo päätös kuitenkin vesittyy, jos EU:n määräämät budjettien tasapainottamistoimet tarkoittavat väläyteltyä arvonlisäveron korotusta. Se osuisi kipeimmin pienituloisiin nostamalla ruoan ja asumisen hintaa.
Vaihtoehto alvin korotukselle on palauttaa varallisuusvero, korottaa pääomaveroa sovittua enemmän ja kiristää tuloverotuksen progressiivisuutta.
Varmaankin tuollaiset päätökset synnyttäisivät pulinaa hyvin pärjäävien keskuudessa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että repeytyneessä yhteiskunnassa kaikkien ongelmaksi tulee turvattomuus. Joulukinkun nauttiminen piikkilanka-aitojen sisällä vartiomiesten vartioimana ei ole hääppöinen visio.
Maailmassa alle kahden dollarin tulolla päivänsä kituuttavia on kaksi miljardia ihmistä, joista 800 miljoonaa näkee suoranaista nälkää. Vuonna 2010 maailmassa kuoli nälkään ja hoidettavissa oleviin sairauksiin 11 miljoonaa lasta.
Kurjuus on suurimpana syynä myös konflikteihin ja sotiin, joista on seurannut pakolaisuuden kasvu. Siksi oma etummekin vaatii myös kehitysmaiden auttamista. Puheet rajojen sulkemisesta ja selän kääntämisestä köyhälle maailmalle ovat pötyä.
Tarvitaan heikki hursteja ja muita hyvän sydämen omaavia ihmisiä auttamaan heikoilla olevia tässä ja nyt. Mutta jotta yhteiskunnan eheys on kestävää, julkisen tahon pitää ottaa vastuu siitä, että kaikki pärjäävät eikä ketään jätetä oman onnensa nojaan.
Kirjoittaja on rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu.


kiito hyvästäkirjoituksesta,ja hyvästä asiasta,oiskohan,aika alkaa keskustelemaan,kansalaispalkasta,että jokainen kansalainen saisi pienen palkan kuukausittain ,perus elämistävarten,etteikenenkään tarvitsesi mennä nukkuun kun vatsa kurisee nälkää,ja,rahat eiriitä ravintoon,väärinkytäjille korti systeemi,samoilla ehdoilla .hyvinvonti ei ole aina sitä ,miltä se näytää. m,t
Ilmoita asiaton kommentti