Puolueetonta apua potilaille
Potilas joutuu liian helposti omilleen, kun kaikki menee pieleen. Tähän synkkään päätelmään olen tullut, kun olen perannut nuoren miehen halvaantumiseen johtanutta potilasvahinkoa.
Periaatteessa kaikki toimii. Pykälät on kirjattu lakiin, muistutusmenettelyt ja valituskanavat ovat olemassa, potilasasiamiehet auttamassa.
Käytännössä järjestelmä ei kuitenkaan toimi. Näin ovat kertoneet ne kymmenet suomalaiset eri puolilta Suomea, jotka ovat jutun potilasvahinkoja käsittelevien juttujen jälkeen olleet yhteydessä toimitukseen.
Potilasasiamies on erinomainen keksintö. Järjestelmä on nuori, ei vielä kymmentäkään vuotta.
On hyvä, että hoitolaitoksessa on joku, jonka puoleen potilas voi kääntyä, jos hän epäilee hoitovirhettä tai on tyytymätön saamaansa kohteluun.
Huonoa systeemissä on se, että potilasasiamies on sen saman hoitolaitoksen palkkalistoilla, jonka toiminnasta potilas valittaa.
Moni huonosti kohdeltu tai hoitovirhettä epäilevä potilas epäilee, ettei asiamies mitenkään voi olla puolueeton, kun kysymys on hänen omasta työpaikastaan ja työkavereistaan.
Saman asian on tuonut esiin Suomen Potilasliitto. Se vaatii muutosta potilaslakiin ja koko asiamiesjärjestelmän uusimista niin, että potilasasiamies olisi hoitolaitoksista riippumaton potilaan edun valvoja.
Kun palkan maksaisi joku muu taho kuin se, josta valitetaan, ei potilailla olisi syytä epäillä asiamiehen puolueettomuutta.
Mallia voisi ottaa vaikkapa nykyisestä kuluttajaneuvojajärjestelmästä, joka toimii hyvin.
Hoitovirheet ovat yksi asia, toinen on se, miten potilasta hoitolaitoksissa kohdellaan.
Lääkäreitä on monenlaisia, pelkkiä ihmisiähän hekin vain ovat. Lääkäriltä voi kuitenkin odottaa sitä, että hän kohtelee potilasta kunnioituksella. Kiire ei saa olla syy siihen, että potilasta kohdellaan huonosti.
Neljä vuotta sitten heräsin Lapin keskussairaalan teho-osastolla hengityskoneessa. En tiennyt, miten ja miksi olin siihen joutunut.
Minulla kävi onni. Sen lisäksi että henkeni oli pelastettu, minusta välitettiin. Lääkäri tuli heti kertomaan, mitä oli tapahtunut. Se rauhoitti.
Hoitava lääkäri kävi sairaala-aikana luonani kolme kertaa – ilman kiirettä. Vasta viimeisellä kerralla en enää keksinyt mitään kysyttävää.
Hyvä hoito ei ole vain sitä, että selvitään hengissä seuraavaan päivään. Hyvä hoito on myös sitä, että tulee nähdyksi ja kohdelluksi ihmisenä, joka hätänsä keskellä tarvitsee toista ihmistä.
Kirjoittaja on Lapin Kansan Hyvä arki -sivujen tuottaja.
Kyllä suomeenkin pitäisi vihdoin saada sama käytäntö kuin ruotsissa. Leikkausvahinkojen rekisteri ja nimet näkyviin ketkä lääkärit ovat ne aiheuttaneet. Vasta sitten voi sanoa että edes teoriassa potilaalla on oikeus ennakkoon punnita meneekö leikkauksseen vai ei! Nyt on mentävä leikkaukseen vaikka kyseinen lääkäri olisi suorittanut virheellisesti useitakin sellaisia leikkauksia johon olet menossa, potilas vain ei saa tietää sitä. Ehkä asia tulee ilmi sitten kun asiasta valittaa, jos sittenkään!
Ilmoita asiaton kommentti