Tulostavoitetta on pienennettävä

Valtio vaatii Metsähallitukselta lisää tuottoa.

Liikelaitos tulouttaa valtion kassaan tänä vuonna noin 100 miljoonaa euroa. Eduskunnan siunaama ensi vuoden tavoite on 120 miljoonaa.

Nyt näyttää siltä, ettei tavoite täyty.

Eurooppaa, myös Suomea, uhkaa taantuma. Asiantuntijat povaavat puun kysynnän ja hinnan heikkenemistä. Puunjalostustehtaita on suljettu, yt-neuvotteluja on käyty ja sahoilla on tuotantorajoituksia.

Valtaosa, jopa 90 prosenttia Metsähallituksen tuloista tulee tukki- ja kuitupuun myynnistä.

Pohjoisessa onkin herännyt pelko – ja toive – siitä, että valtion Metsähallitukselle asettama, ylisuuri tulostavoite lisää entisestään hakkuiden määrää Lapissa.

Metsähallituksen mukaan pelko on turha. Valtion metsien hakkuusuunnitelmat nojaavat luonnonvarasuunnitelmiin. Ne tehdään vuosiksi eteenpäin yhteistyöryhmissä, missä on edustajia eri sidosryhmistä.

Näistä suunnitelmista ei ole poikettu, eikä poiketa nytkään, liikelaitos vakuuttaa.

Metsähallitus toimii niin sanotun kestävän kehityksen periaatteella, mikä tarkoittaa sitä, ettei metsästä oteta puuta enemmän kuin se tuottaa.

Kasvu ylittää tällä hetkellä selvästi poistuman. Metsät tuottavat puuta 11 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun hakkuut jäävät 7 miljoonaan. Puuvaroja syntyy varsinkin nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin.

Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas ja metsätalousjohtaja Jussi Kumpula ovat todenneet liikelaitokselle asetetun tulostavoitteen liian korkeaksi.

”Jos näkymät eivät parane, on meidän neuvoteltava omistajan kanssa tulos- ja tuloutustavoitteiden tarkastamisesta”, Kangas väläyttää Metsä.fi-lehdessä.

Metsähallitus on parantanut tulostaan koko 2000-luvun ajan. Valtio näyttääkin tottuneen siihen, että metsäpehtoori tilittää yhteiskunnan yhteiseen kassaan sovitun summan automaattisesti.

”Markkinoihin ei voi vaikuttaa hallinnollisilla päätöksillä”, Kangas muistuttaa ja on oikeassa.

Valtion puuvarojen kasvu tietää myös hakkuumahdollisuuksien kasvua.

Se on iloinen uutinen päättäjille, jotka pohtivat parhaillaan sitä, miten Suomi selviää edessä olevasta, kenties koko maailman laajuisesta lamasta.

Sanonta ”Suomi elää metsästä” on jo ehditty kertaalleen kuopata samaan monttuun ”menneen talven lumien” kanssa. Nyt näyttää siltä, että pian on aika kaivaa hauta auki ja ottaa vanha, hyvän ajan slogan uudelleen käyttöön.

Se ei saa tarkoittaa sitä, että valtio ryhtyy paikkaamaan talouttaan metsien kustannuksella. Metsäpankki saa ja sen pitää kasvaa korkoa jatkossakin.

Osaran aukeiden aikaan ei ole paluuta 2000-luvun luontomatkailu-Suomessa.