Huoli ympäristöstä tiivistää asumista
Kaikki eivät ehkä usko ilmastonmuutokseen, mutta päätöksentekoa ohjaaviin ilmasto-ohjelmiin on pakko uskoa.
Sopimuksista merkittävimpiä ovat YK:n vuonna 1992 solmima ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus sekä EU:n tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin ensimmäisen ilmasto-ohjelman viime maanantaina yksimielisesti.
Valtuutetut kinasivat lähinnä siitä, pitääkö ”paperi” tuoda valtuutetuille pelkästään tiedoksi vai myös päätettäväksi. Ohjelman sisällöstä ei järin analyyttista keskustelua syntynyt, vaikka aihetta ehkä olisi.
Ilmasto-ohjelma nojaa paikallisella tasolla Clim-ATIC-hankkeen tuloksiin. Ennusteet ovat hälyttävät. Tämän vuosisadan lopulla talvet ovat Lapissa 4-5 astetta ja kesät 2-3 astetta nykyistä lämpimämpiä.
Vajaan 80 vuoden kuluttua talvi on Rovaniemellä samanlainen kuin Tampereella 1900-luvun lopulla, tutkijat arvioivat.
Entä mitä Rovaniemellä voidaan tehdä? Keskeisimpiä kasvihuoneilmiötä vauhdittavia päästöjä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli. Rovaniemen päästöistä vähän yli puolet syntyy energiantuotannosta ja niistä 96 prosenttia on Rovaniemen Energian päästöjä.
Rovaniemen Energian päästöt johtuvat pääosin jyrsinturpeen käytöstä. Ympäristö kannalta turve on suurin piirtein yhtä haitallinen kuin kivihiili. Turpeen hyvä puoli on sen kotimaisuus.
Biopolttoaineiden eli käytännössä puun käyttöä Suosiolan voimalaitoksessa on kuitenkin lisätty, mikä on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä.
Uudessa Mustikkamaan voimalaitoksessa energiapuun käyttö kasvaa tuntuvasti, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia.
Toinen keskeinen kasvihuoneilmiötä vauhdittava tekijä on liikenne. Kunta voi vähentää liikenteen haittoja kaavoituksella eli tiivistämällä asutusta ja vähentämällä turhaa liikkumista.
Julkinen liikenne toimii Rovaniemellä kehnosti, mikä lisää yksityisautojen käyttöä. Lisäksi asutus on hajaantunut jokivarsiin, joskin valtaosa kaupunkilaisista asuu jo lähellä keskustaa.
Turhaa liikennettä voidaan vähentää, kun niin sanotuissa palvelukylistä löytyvät keskeiset palvelut. Koska ruvetaan käyttämään sähköautoja?
Matkailun ympäristövaikutuksista käydään vilkasta keskustelua. Lentomatkailu on ympäristön kannalta kehno vaihtoehto, mutta ohjelman mukaan matkailun ympäristövaikutukset jäävät kohtalaisen vähäisiksi.
Ilmasto-ohjelma painottuu kaupungin omaan toimintaan. Muutamien valtuutettujen mielestä keskeinen ongelma on, ettei suositusten valvontaan ole nimetty vastuullisia henkilöitä. Suurin vastuu on kuitenkin valtuustolla itsellään.


Ei sitä maaseutua voi myydä kokonaan venä-
läisillekään, vaikka sossut ja kokomus niin
haluaisivatkin. Siellä ne suomen kunnat on ja
pysyy. Mutta varsinainen asuminen enemmän
lähelle kuntakeskusta. Syrjäkylillä on palvelut
kaukana, ja matkat pitkiä. Sille tulee hintaa. Varsinkin
kun päästään kohta polttoaineissakin
maksamaan tätä Lipposen ja Niinistön hienoa
euroliittymää.
Ilmoita asiaton kommentti