Vaiettu aihe
Presidentinvaalitaistelu on nyt polkaistu kunnolla käyntiin. Television suuret tentit aloitti MTV keskiviikkona. Torstaina oli Ylen vuoro. Runsas viikko sitten televisioitiin Päätoimittajien yhdistyksen vaalitentti Helsingin Säätytalolta.
Istuin tenttien ääressä kynä ja paperi kädessäni. Hain muutamia asioita: Onko ehdokkailla viestiä Lapille? Onko heillä jotain sanottavaa Suomen syrjäisille alueille, tai ylipäänsä kehä kolmosen taakse? Entäpä mitä Suomen tulevaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan vaikuttaa arktisen alueen painoarvon nousu?
Jouduin pettymään.
Säätytalossa Lapin asioita sivuttiin osiossa, jossa ehdokkaat saivat kysyä toisiltaan. Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokas Eva Biaudet kysyi keskustan ehdokkaalta Paavo Väyryseltä alkuperäiskansoja koskevan ILO-sopimuksen ratifioinnista.
Väyrynen painotti kahteen kertaan, että sopimus ei koske Suomen kaltaisia maita ja sopimusta ei missään tapauksessa tule ratifioida. Biaudet oli eri mieltä.
Maikkarin viime keskiviikon tentin puheet sivusivat pohjoista vain silloin, kun ehdokkaat saivat kertoa, mitä aiheita he nostaisivat esiin presidentin uudenvuoden puheeseen. Perussuomalaisten ehdokas Timo Soini painottaisi sitä, että koko Suomi täytyy pitää asuttuna. Myös keskustan ehdokas Paavo Väyrynen korostaisi maakuntien asemaa.
Demareiden ehdokas Paavo Lipponen sivuaisi uudenvuoden puheessaan Suomen kaksikielisyyttä tärkeänä arvona. Hänelle se toinen kieli on ruotsi, ei saame.
Ylen torstain tentissä ehdokkaat joutuivat kertomaan, millainen olisi presidentin työviikko heidän kaudellaan. Monet suunnittelivat presidentti Martti Ahtisaaren aikoinaan lanseeraamien maakuntamatkojen tekemistä. Siitä pisteet.
Biaudet oli Ylen torstain tentissä lähimpänä Lappia. Hän aikoi tavata saamelaisia ja pitää palaveria ILO:n sopimuksen ratifioinnista. Hänelle Lappi vaikutti olevan sama kuin saamelaiset.
Vähäiseksi pohjoisuuden anti ehdokkaiden puheissa on jäänyt. On puhuttu eurosta.
Siitä syntyy räväkkää keskustelua ja ehdokkaiden kesken on mielipide-eroja. Siksi toimittajat siitä kysyvät.
Harmi vaan, että Euroopan asiat kuuluvat Suomessa yksikäsitteisesti pääministerille. Presidentti ei päätä siitä, miten euron kriisi hoidetaan. Vai muistaako joku, mitä mieltä istuva presidentti Tarja Halonen eurokriisistä on?
Mitenhän ehdokkaat näkevät arkisten alueiden tulevaisuuden? Se on ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys ja kuuluu presidentille.
Vihreiden ehdokas Pekka Haavisto taisi olla ainoa, joka vaalitenteissä edes sivulauseessa mainitsi asian.
Samana päivänä, kun ehdokkaat istuivat Maikkarin studiossa, tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun norjalainen Roald Amudsen valloitti etelänavan. Kruununprinssi Haakon juhli tapahtumaa Tromssassa ja pääministeri Jens Stoltenberg etelänavalla.
Meillä presidenttiehdokkaat kinasivat EVVR:stä, EVM:stä, Fedistä, EKP:stä, IMF:stä ja No Bailout -periaatteesta.
Kävi kateeksi norjalaisia.
Kirjoittaja on Lapin Kansan päätoimittaja.


Mikä se kansa on, joka puhuu ja mitä se puhuu.
Nykyään vain se kansa saakin puhua julkisuudessa, joka on samaa mieltä, kuin median omistajatkin ovat.
Niinhän se oli ennenkin, mutta omistajat olivat eri ja puhemahdollisuudet laajemmat
Sitä ilmaista rahaakin kyllä pääasiassa nostavat kokonaan muut ryhmät Suomessa, kuin romanit tai saamelaiset.
Sekään ei tunnut kuuluvan monenkaan yleisivistykseen, että hän saattaa itse tai juuri hänen perheensä ollakin sitä paljonkin enemmän nostamassa ilmaisen tai lähesmaksuttoman hoidon, koulutuksen tai muiden tukien kautta.
Eihän lääkäritkään älyä, että potilaat verona maksavat heidän palkkarahansa.
Jos älyäisivät sen, nii paljon tunnollisemmin ne tavallisen kansan hoitaisivat.
Ilmoita asiaton kommentti