Murmanskissakin suunta vasemmalle

Venäjän vaaleista on Suomessa syntynyt sellainen kuva, että oppositio epäonnistui Venäjän vaaleissa ja on siksi kaduilla. Tosiasiassa vasemmisto-oppositio menestyi vaaleissa yllättävän hyvin.

Näin myös Murmanskin alueella, jossa kommunistien ääniosuus valtakunnan duuman vaaleissa nousi 22 prosenttiin sosialidemokraattisen Oikeudenmukaisen Venäjän saadessa äänistä nyt 20 prosenttia. Kumpikin vasemmistopuolue kaksinkertaisti äänosuutensa, kun taas Yhtenäisen Venäjän ääniosuus putosi Murmanskissa aiemmasta 56 prosentista 32 prosenttiin.

Murmanskin alueduuman vaaleissa jokaiselta 18 vaalialueelta valitaan yksi edustaja ja sen lisäksi puoluelistoilta toiset 18 edustajaa. Tämänkin vaalin alustava tulos osoittaa vasemmiston lisänneen merkittävästi paikkamääränsä.

Murmanskin vaalitouhu vaikutti sitä seuratessa aika lailla samanlaiselta kuin meillä. Jo puolueiden listoille pääsystä käytiin kovaa kilpailua ja läpimeno vaalissa edellytti ehdokkailta kovaa kiertämistä. Vaalimainontaan televisiossa, radiossa ja lehdissä monet ehdokkaat käyttivät isoja summia.

Väitteisiin äänestystuloksen manipuloinnista ulkopuolisen on vaikea ottaa kantaa. Äänestyspaikoilla kaikki näytti olevan siltä osin kunnossa, että niissä oli kaikkien puolueiden edustajat, jotka osallistuivat myös äänten laskentaan.

Venäjän vaalien jälkeen kaduilla ovat olleet pääasiassa niiden puolueiden kannattajat, joiden puolueen pääsy duumaan kaatui seitsemän prosentin äänikynnykseen. Kritiikki äänikynnystä kohtaan onkin perusteltua, sillä se estää uusien poliittisten voimien pääsyä vaikuttamaan.

Jostain syystä äänikynnystä oltiin viime vaalikaudella tuomassa Suomeenkin osana tasauspaikkajärjestelmää. Onneksi eduskunnan isolla enemmistöllä kertaalleen jo hyväksymä uusi vaalilaki äänikynnyksineen raukesi kevään hallitusneuvotteluissa demareiden eihin.

Venäjän vaaliprotestia selittää isolta osalta hintojen ja asumiskulujen kova nousu, joka on tehnyt pienituloisten toimeentulon entistä vaikeammaksi. Tapasin Murmanskissa useita eläkeläisiä, joiden on ollut pakko hakeutua pikkupalkkaisiin töihin kuten yövartijoiksi edes jotenkin selvitäkseen.

Monissa pitkää koulutusta vaativissa työtehtävissäkin palkka on vain muutaman sata euroa kuussa, jolla ei kunnolla elä. Tämä koskee muun muassa opettajia, joista monet ovat siirtymässä muihin tehtäviin. Jatkuessaan ilmiö johtaa koululaitoksen kriisiin.

Vaalituloskin osoittaa, että Venäjällä tarvitaan paljon vahvempaa sosiaalipolitiikkaa. Suuria satsauksia tarvitaan myös retuperällä olevaan infraan kuten teihin, asuntoihin, sairaaloihin, kuntien vesi- ja jätevesijärjestelmiin jne.

Venäjän valtion ja aluehallintojen pienillä budjeteilla siihen ei pystytä. Siksi verotusta on kiristettävä. Vaaleissa pärjänneiden vasemmistopuolueiden vaatimus onkin siirtyminen nykyisestä vain 13 prosentin tasaverosta progressiiviseen verotukseen.

Venäjän rikkaat eivät vaatimuksesta pidä, mutta presidentiksi pyrkivä Putin ei voine vaatimusta ohittaa.

Kirjoittaja on rovaniemeläinen kaupunginvaltuutettu.