Kimmo Sasi ja lehdistö

Kansanedustaja Kimmo Sasi puolusti taannoin hallitusohjelmassa sovittua lehdistön arvonlisäveroa tölväisemällä suomalaista lehdistöä kehnoksi. Lehdistö suuttui ja Sasille lähetettiin viikon ajan kaikki Suomen sanomalehdet.

Postinkantajat ovat saaneet selkävian ja Sasi on ollut hukkua sanomalehtiin.

Olen Sasin kanssa eri mieltä arvonlisäveropäätöksen järkevyydestä enkä pidä hänen lehdistötölväisyään viisaana. Paikallislehdistö on tärkeä tavallisille kansalaisille. Kaikki eivät Sasin tapaan lue Financial Timesiä.

Silti Kimmo Sasi ansaitsee asiallisen puolustuksen.Teen sen ”pyytämättä ja yllättäen” Anneli Jäätteenmäen historiallisia sanoja vapaasti lainaten.

Kimmo Sasi, Enontekiön mökkiläinen Ounasjoen rannalta vuodesta 1984 lähtien, on monipuolisesti kokenut poliitikko, pitkäaikainen kansanedustaja, ministerikin, perustuslakivaliokunnan entinen ja valtiovarainvaliokunnan nykyinen puheenjohtaja. Juristi ja kauppatieteilijä.

Lahjakas ja kielitaitoinen mies. Huumorintajuakin hänellä on enemmän kuin monilla muilla silmäätekevillä. Sasilla on oikeus mielipiteisiinsä siinä kuin lehdistölläkin.

Perustuslaissa ja lainsäädännössä on kansanedustajan asema haluttu turvata vankasti. Kansanedustajaa suojaa niin sanottu parlamentaarinen immuniteetti.

Hän on edustajan toimessaan velvollinen noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hänen on noudatettava perustuslakia, eivätkä häntä sido mitkään muut määräykset. Hänen ei tarvitse olla mieliksi kenellekään, ei edes omille äänestäjille.

Kansanedustajan asema on haluttu säätää hyvin itsenäiseksi. Eri asia on, miten kukakin kansanedustaja sitten tosiasiallisesti käyttäytyy.

Pidän kansanedustajan perustuslaissa suojattua itsenäistä asemaa edustajan toimessaan periaatteellisesti hyvin tärkeänä. Se on välttämätön suoja, jos halutaan edustajiksi myös itsenäisesti ajattelevia kansalaisia. Myötäilijöistä ei ole isompaa iloa kenellekään.

Lehdistö ylireagoi Sasin lausuntoon. Toki silläkin oli siihen sananvapauden nimissä oikeus. Lehtien lähettäminen oli huumoria ja sellaisena Sasi näyttää sen ottaneenkin.

Kansanedustajien julkinen teloittaminen tai naurunalaiseksi tekeminen tiedotusvälineissä ei ole kansanvallan etu. Vaikka tiedotusvälineet ovatkin vallankäytön vahtikoiria, kyllä niidenkin kannattaa pitää suhteellisuudentaju ja hyvät tavat mielessään. Niidenkin on kestettävä arvostelua, oikeaa tai väärää.

Kansanedustajat joutuvat panemaan paikkansa likoon neljän vuoden välein. Kansa päättää jatkosta. Myös Sasin kohdalla.

Yksi asia on kuitenkin varma. Kimmo Sasi voi olla tyytyväinen saamaansa julkisuuteen. Vihatkoot, pääasia että puhutaan.

Kirjoittaja on EK:n lakiasianjohtaja, joka mökkeilee Enontekiöllä.