Kaikki töihin
Mistä kaikesta ihmisten tulisi vastata itse? Mikä on yhteiskunnan tehtävä?
Voiko yhteiskunta velvoittaa ihmisiä työelämään pontevammin kuin se nyt tekee? Mitä keinoja siinä voidaan käyttää?
Näihin kysymyksiin on pakko ryhtyä pohtimaan vastauksia heti, kun ensilääkitys Euroopan päällekaatuvaan velkakriisiin on annettu.
Euroopassa on eletty velaksi. Kansalaisille on luvattu jatkuvasti enemmän kaikkea hyvää kuin mihin olisi ollut varaa.
Välimeren maissa meno on ollut sekoitus vastuutonta ja hulvatonta. Mutta ei taloudenpito Euroopan pohjoiskolkassakaan ole kestävällä pohjalla.
Suomi kuuluu kolmen aan maihin eli euroalueen talouden kermaan. Silti meilläkin valtio joutuu lainaamaan tänäkin vuonna kahdeksan miljardia euroa, jotta se voi vastata kansalaisille antamaansa hyvinvointilupaukseen. Joka kahdeksas valtion käyttämä euro on lainattava jostain.
Tilanne vain pahenee väestön ikääntymisen myötä. Yhtä työssäkäyvää kohti on vuosi vuodelta enemmän eläkeläisiä. Se kuormittaa lisää entisestään velaksi elävää maata.
Mitä hallitus tekee? Käynnissä on laaja kuntauudistus. Se on tarpeen, mutta riittäkö se?
Ei. Kuntauudistus virtaviivaistaa Suomen hallintoa, mutta ei puutu olennaiseen kysymykseen: Millaiseen hyvinvointivaltioon ikääntyvällä Suomella on varaa?
Hallitus miettii ensi maaliskuussa uusia toimia, joilla valtion velkaantumista suitsitaan. Äkkä ajatellen tapoja on kaksi: tuloja pitää saada lisää tai menoja on karsittava.
Tulojen lisääminen tarkoittaa veronkorotuksia. Työmarkkinajärjestöjen kanssa tehdyllä raamisopimuksella hallitus lupasi keventää, ei kiristää verotusta. Työn tai yrittämisen verotuksen kiristäminen ei ole mahdollista eikä järkevää.
Entäpä menoleikkaukset? Niitä joudutaan varmasti miettimään ensi keväänä. Silloin on vastattava jutun alussa oleviin vaikeisiin kysymyksiin.
Veronkiristysten ja menoleikkausten rinnalla tarjolla on kolmas tie. Se on rakenteelliset uudistukset, joilla nykyistä suurempi osa ihmisistä on töissä.
Työn tarjontaa on lisättävä kaikissa ikäryhmissä. Nuoret on saatava koulunpenkiltä aikaisemmin työelämään. Työttömistä iso osa on saatava töihin. Eläkkeelle on siirryttävä myöhemmin.
Hallitus voi halutessaan vaikuttaa kaikkiin näihin. Työn tekeminen on tehtävä kaikin keinoin nykyistä houkuttelevammaksi ja joutenolo vaikeammaksi.
Ruotsissa näin on tehty. Siellä on tehty uudistuksia, joilla ihmiset on houkuteltu ja pakotettu työelämään. Ruotsilla menee taloudellisesti nyt hyvin.
Ruotsin Konjukturinstitutin suomalainen johtaja Juhana Vartiainen on tiettävästi tulossa Suomeen valtiovarainministeriön kutsusta kertomaan Ruotsin mallista. Kannattaisi kuunnella tarkasti.
Mitä enemmän ihmisiä saadaan töihin, sen vähemmän on tehtävä menoleikkauksia. Uudistuksia mietittäessä ei kannata takertua hallitusohjelmaan, joka on monilta osiltaan tuulahdus maailmasta, jota ei enää ole.
Kirjoittaja on Lapin Kansan päätoimittaja.
Kun hölmöily menee riittävän pitkällr aina joku
esittää palkkojen yms. laskemista. Se on se vanha
höpötys, jota hokee tyypit, jotkaei enää muuta osaa.
Miten sinä lasket esim.sähkön hintaa jne. Sitä aivän
olkeasti kokeiltiin jenkeissä 20,-luvulla, ja vituksi
meni, mutta aina joku pelle senkin muistaa. Revalvoida
on helppo, kun pidetään korot korkealla, kyllä rahan
arvo nousee, ja vienti tyssää.
Ilmoita asiaton kommentti