EU-johtajat ovat totuuden edessä

Euroopan unionin johtajat ovat kokoontuneet Brysseliin etsimään ratkaisua euroaluetta piinaavaan kriisiin. Nyt pidettävää kokousta on sanottu ratkaisevaksi koko eurokriisin kannalta.

Ongelmat ovat viime aikoina vain mutkistuneet. Italian ja Espanjan lainakorot ovat kohonneet kestämättömiksi, ja sama suunta on ollut näkyvissä jo myös hyvin talouttaan hoitaneissa maissa.

Kokouksen yksi tavoite on saada euromaat kovempaan kuriin. Hulvaton lainanotto ei jatkossa enää tule kysymykseen. Ongelmamaille on tarkoitus muistuttaa, että kaikkihan on maksettava eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu.

EU-johtajille annettiin myös juuri ennen kokousta muistutus siitä, että tehokkaita toimia tarvitaan viimeistään nyt. Luottoluokittaja Standard & Poor´s uhkaa laskea unionin luottoluokitusta parhaasta kolmen A:n tasosta.

Vaikka kyse on lähinnä symbolisesta sormen heristämisestä, on siihenkin syytä suhtautua täydellä vakavuudella. Se viestii ainakin sen, kuinka vakavista seurauksista voi kriisin pahetessa olla kysymys.

Joka tapauksessa EU-johtajat ovat nyt vähintäänkin selkä seinää vasten. Vaihtoehtoina ovat juuri jäsenmaiden taloudenpidon tiukentaminen tai pahimmassa tapauksessa koko euroalueen hajoaminen.

Kun vaikeudet kasvavat, ristiriidatkin pahenevat. Ranskan ja Saksan johtajat ovat ehdottaneet unionin perussopimuksen uudistamista. Ehdotusta on ensikommenteissa pidetty osoituksena siitä, että suureet maat jyräävät pienemmät ja euroa pelastetaan jo kansallista päätösvaltaa kaventamalla.

Suomen perustuslakivaliokunta totesi jo eilen, ettei Saksan ja Ranskan ehdotus määräenemmistöpäättämisestä kriisirahastossa ole perustuslakimme mukainen.

Ensimmäiset lakiasiantuntijat epäilivät, että esitys loukkaa suomalaisten veronmaksajien oikeuksia. Myös poliittisessa keskustelussa uutta käännettä kritisoitiin.

Oli miten oli, tämä päivä jää EU:n historiaan. Kuilun partaalla tarvitaan päätöksiä, mutta niiden tekeminen ei nykyisessä tilanteessa ole helppoa. EU:n edun ohella kun eri maiden edustajat ymmärrettävästi pyrkivät ajamaan myös oman maansa etuja.

Kun ensimmäiset merkit euroalueen maiden talousongelmista tulivat julki, ei monikaan arvannut, kuinka tiukaksi tilanne vielä kiristyy. Velkaantuneita maita kun on ilmaantunut jatkossa huomattavasti lisää.

Kaiken kerralla pelastavia ratkaisumalleja ei ilmeisesti ole edes olemassa. Käytetäänpä mitä keinoja tahansa, ne tekevät aina jossakin päin todella kipeää.

Huippukokouksessa punnitaan nyt koko EU:n päätöksentekokoneiston kunto. Helpossa raossa eivät ole Suomenkaan edustajat.