Kaupunkiin lisää korkeutta

Saako Rovaniemen keskustaan rakentaa kymmenen metriä nykyistä korkeampia taloja?
Rovaniemen kaupunginhallitus linjasi viime maanantaina, että saa rakentaa. Hallituksen ratkaisu jää kirjoihin yksimielisenä päätöksenä.

Rovaniemellä on vuosikausia kinattu erilaisista torneista, joten hallituksen yksimielinen kanta on siihen suhteutettuna historiallinen.

Lopullisesti kaupungin kannasta päättää kaupunginvaltuusto, kun se hyväksyy keskustan osayleiskaavan ensi keväänä.

Hallituskin käsittelee kaavaehdotusta uudestaan ja maanantainen linjaus vaatii virkamiehiltä vielä lisää työtä.

Hallitus olisi toki voinut mätkiä kaavakarttaan haluamiaan merkintöjä jo maanantaina, mutta siihen poliitikoilla ei ollut halua. Hiljaa hyvä tai ainakin parempi tulee.

Kaavoituspäällikkö Tarja Outila muistutti tiistain Lapin Kansassa, että käytännössä mitään radikaalia tuskin tapahtuu lähiaikoina. Kaupungin keskustan rakennukset uudistuvat hitaasti.

Lisäksi kannattaa hoksata, ettei kerrosluvun yhteydessä aiota nostaa rakentamistehokkuutta.

Päätöstä ei pidä kuitenkaan vähätellä. Elinkeinoelämän puolella on halua rakentaa nykyistä korkeampia taloja.

Esimerkiksi Mikael Gröhn on valmis laajentamaan City-hotellin 12-kerroksiseksi.

Päätöksellään luottamusmiehet ilmeisesti halusivat osoittaa, että kaupungin päättäjät kuuntelevat, millaisia toiveita elinkeinoelämän puolella on. Kaupunginhallituksen linjaus oli pitkän harkinnan tulos ja aivan oikea päätös.

Rakentamisessa kysymys on aina kompromisseista. Pelkkä hieno, upeakaan, suunnitelma ei riitä. Tarvitaan myös rakentaja, jolla on rahaa ja halu toteuttaa hanke. Kaupunki muuttuu ja sen pitää muuttua, vaikka se saattaa joitakin kaupunkilaisia harmittaakin.

Rovaniemi ei ole ainoa paikkakunta, jossa on halua rakentaa nykyistä korkeampia taloja. Uusia suunnitelmia on tullut julki varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Viimeisimpiä lienee Hjallis Harkimon suunnitelma täydentää Hartwall-Areenaa 35-kerroksisella tornilla.

Rovaniemellä kysymys ei ole torneista, joskin kerrosluvun tuntuvasta nostosta.

Kaupungin kaavoituksessa puhaltavat muutenkin uudet tuulet. Kaupungin kaavoitusyksikköön on saatu myös lisää ammattilaisia, joten suunnittelijoilla on aikaa miettiä yksityiskohtia.

Kaavoitus ja maankäyttö poikkesivat huomattavasti toisistaan Rovaniemen kaupungissa ja Rovaniemen maalaiskunnassa. Reikäleipä saneli rakentamista.

Nyt näyttää siltä, että uusi kaupunki on löytämässä oman tapansa ohjata ja säädellä rakentamista. Kun mahdollisista rakentajista on tarpeeksi tarjontaa, kaupunki voi myös lisätä ohjaustaan. Grynderi ei sanele, mutta grynderiä kannattaa kuunnella.

Tarvitaan viranhaltijoiden, luottamusmiesten, rakentajien ja kaupunkilaisten välistä vuoropuhelua.