Ei enää kirosana

Kaupunkikulttuuri näyttää Rovaniemellä viimein kehittyneen niin pitkälle, ettei arkkitehti ole enää kirosana.

Rovaniemen kaavoituksessa työskentelee kaavoituspäällikkö Tarja Outilan lisäksi jo toinenkin arkkitehti.

Kun kaavoituspäällikön vakanssia kolmisen vuotta sitten ruvettiin täyttämään, oli ensimmäinen suunnitelma, ettei tehtävään vaadita minkäänlaista korkeakoulututkintoa.

Kaupunginarkkitehti Jorma Korva olisi jäänyt ainoaksi arkkitehdiksi kaupungintalolla. Nyt heitä on kolme, kun kaavoitusarkkitehti Kaisu Kuusela aloitti vasta työnsä.

Syksyllä nimetyssä kaupunkikuvatyöryhmässä on lisäksi ulkopuolisina asiantuntijoina kaksi arkkitehtiä.

Arkkitehtuurikilpailukaan ei enää ole keräilyharvinaisuus.

Rakennusliikkeillä on kuulemma tähän saakka ollut suunnilleen lähtökohta, että olemassa oleva kaava on huono ja ettei sitä missään tapauksessa haluta noudattaa.

Nyt on uusi tilanne. Kun keskustan osayleiskaava rakentamistapaohjeineen valmistuu, se linjaa, mitä voi rakentaa.

Ydinkeskustan liikekortteleissa jää tosin tinkausvaraa rakennusten korkeuksiin.

Enimmäiskorkeus on periaatteessa Hotelli Santa Clausin katon laki eli 25-27 metriä, mutta jos kaupunginhallituksen tuore päätös pitää, siihen voidaan asemakaavavaiheessa lisätä 10 metriä.

Erottajan alue on toinen tinkauspaikka, johon on tulossa peruskorkeuden lisäksi korkeamman rakentamisen optio.

Rakentaja on tähän saakka lähestynyt kaupunkia yleensä vasta valmiin talosuunnitelman kanssa. Kaupunkikuvatyöryhmä toivoo, että tästä eteenpäin yhteyttä otettaisiin heti, kun tontti on hankittu.

Ajatus on tarjota rakentajille asiantuntija-apua, että kaupunkiympäristö kohenisi ja päästäisiin eroon joka puolelle nousevista kantti-kertaa-kantti-elementtilaatikoista, joita Rovaniemellä kutsutaan asuintaloiksi.

Mielikuvituksen käyttäminen suunnittelussa ei välttämättä tarkoita sikakallista.

Uudet asunnot ovat joka tapauksessa niin kalliita, että siihen hintaan pitäisi oikeasti saada laatua.

On surkeaa, että kaikki viime vuosina Rovaniemelle rakennetut kerrostalot ovat niin tylsiä, ettei ole tarvinnut edes haaveilla asunnon vaihdosta, vaikka saisi lottovoiton.

Riittävän hyviä vaihtoehtoisia asuinpaikkojakaan ei ole ollut tarjolla, kun nykyinen asunto on Veitikanharjulla.

Viime metrien osayleiskaavavääntö Sairaalanniemen käyttötarkoituksesta onkin ihan kummallinen.

Miksi ihmeessä terveyskeskuksen pitäisi jäädä Kemijoen rantaan kaupungin parhaalle vapaalle asuntorakentamisen paikalle?

Siihen saisi hienon asuinalueen, niin kuin osayleiskaavan valmistelussa on esitetty.

On tosihauska kuulla, miten hyvillään kaupunkisuunnittelun ja rakennusluvituksen virkamiesporukka on yleisestä ilmapiirimuutoksesta Rovaniemellä.

Nyt täälläkin pyritään yhtä laadukkaaseen asuntorakentamiseen kuin isommissa kaupungeissa on harrastettu jo vuosikymmeniä.

Kirjoittaja on Lapin Kansan toimittaja