Kiinteistöveroa myös suojelualueista

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) johtama hallitus linjasi alkutöikseen, että kiinteistövero poistetaan kuntien välisestä verotulojen tasauksesta.

Uudistusta on sen jälkeen voimakkaasti kiitetty ja melkein yhtä voimakkaasti moitittu. Kannan on määrännyt se, miten uudistus suosii omaa kuntaa.

Lapissa voittajia ovat varsinkin matkailukunnat, kuten Kittilä, Kolari ja Pelkosenniemi.

Matkailulla rikastuneet kunnat korostavat, että yrittämisestä kuuluu palkita. Ne kunnat, joissa on suuri matkailukeskus, ovat vuosien saatossa pistäneet suuria summia matkailukeskuksen kehittämiseen.

Esimerkiksi Kittilän kunta on poikkeuksellisen velkainen, vaikka kunnassa on nyt sekä menestyvä kultakaivos että Levin matkailukaupunki.

Tuloja menettävät kunnat ovat ymmärrettävästi harmissaan. Savukosken kunnanjohtaja Mauri Aarrevaaran mukaan tasaukseen tehty muutos luo kuntakenttään epätasa-arvoa.

Hallitus halusi muutoksen avulla kannustaa kuntia nostamaan kiinteistöveroa. Samalla viestitettiin, että tuloveron nostoista voitaisiin luopua.

Palkitsemisperustelu on sinänsä hyvä, mutta miltä muutos näyttää esimerkiksi Enontekiöllä? Kunnassa on Suomen komeimmat tunturit, mutta niille ei ole saanut rakentaa. Kaikki ovat suojelun alla.

Jos valtio ei olisi estänyt kuntaa investoimasta matkailuun, Enontekiön kiinteistöverot saattaisivat kasvaa yhtä muhkeasti kuin vaikkapa Kittilän tulot.

Kiinteistöveroista saatavilla tuloilla on muutenkin suuri merkitys muutamille Lapin kunnille. Kemijoki Oy maksaa yksinään yli 16 miljoonaa euroa kiinteistöveroa Lapin kunnille. Rovaniemi vie siitä tukevimman siivun.

Viime aikoina Salla on ruvennut vaatimaan, että kuntien pitää voida periä kiinteistöveroa myös suojelualueista. Kunnassa on arvioitu, että prosentin kiinteistövero nostaisi Sallan kiinteistöverotulot kaksinkertaiseksi.

Sallan perustelut ovat hyvät. Metsien suojelu vie kunnan verotuloja eikä suojelusta aiheutuvia haittoja ole kompensoitu kunnalle lupauksista huolimatta.

Jos kunnat saisivat suojelualueista kunnollisen säkin rahaa joka vuosi, lappilaisten asenne suojeluun muuttuisi vielä nykyistäkin myönteisemmäksi.

Veroa ei saa kuitenkaan ulottaa talousmetsiin, sillä metsänomistaja maksaa veroa jo puuta myydessään.

Metsähallitukselle menetys voitaisiin korvata esimerkiksi siten, että eduskunta pienentää summaa, jonka metsähallitus joutuu tulouttamaan valtion kassaan.

Valtiovarainministeriön työryhmä ryhtyy selvittämään ensi vuonna, miten valtio tulee suhtautumaan suojelualueiden ja kaivosten kiinteistöveroon. Säännöllinen verotulo lisäisi suojelun ja kaivosten suosiota lappilaisten keskuudessa.