Pomon reppana
”Rasisti on reppana”, Suomen Palloliitto julisti taannoisessa kampanjassaan.
Helsingin Sanomien viikko sitten julkaisema gallup-kysely vahvistaa sen, minkä muut tutkimukset ovat todistaneet jo aikaisemmin: vaikka rasismi on vähentynyt viime vuosina Suomessa, täällä riittää yhä reppanoita.
Kaksi kolmesta suomalaista on sitä mieltä, että maassamme ilmenee rasismia paljon tai melko paljon. Tosin vain joka kymmenes löytää rasistin itsestään.
Ristiriitaa selittänee osaltaan suomalaisugrilaisen kansan luontainen vaatimattomuus.
Joka kolmas meikäläinen uskoo, että ”joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan moderniin yhteiskuntaan” ja joka viides on sitä mieltä, että ”on tunnustettava se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut”.
Jos tämä ei ole rasismia, niin ei sitten mikään.
Vaatimattomuus ei koske perussuomalaisten kannattajiksi tunnustautuvia. Heistä enemmän kuin joka neljäs tunnustautuu jonkin sortin rasistiksi.
Eikä tässä kaikki.
Lähes kaksi kolmesta perussuomalaiskannattajasta näkee islamin uhkana länsimaisille arvoille ja demokratialle.
Joka toinen yhtyy ajatukseen siitä, etteivät joidenkin rotujen edustajat sovi asumaan länsimaisten ihmisten joukkoon ja joka kolmas sanoo suoraan, että joidenkin kansojen älykkyydessä on rodusta johtuvia ongelmia.
Mitäpä tuumii tästä presidenttiehdokas Timo Soini, perussuomalaisten ikoni, nokkamies, perustaja ja isähahmo?
– Tarkoitushakuinen gallup.
Jos rasisti on reppana, millä nimellä voitaisiin kutsua puoluetta, jonka kannattajista huomattava osa tunnustautuu rasistiksi?
Reppanoiden puolue? Reppanapuolue? Party of The Reppanas? Reput?
Ei ihme, että Soini haluaa työntää päänsä pensaaseen. Ei silti, että se muuttaisi mitään.
Halusi Soini tai ei, perussuomalaiset on profiloitunut Suomen rasistisimmaksi puolueeksi.
Syy tähän on se, että rasismi on tiivistynyt kaikista puoleista eniten juuri perussuomalaisiin.
Näin siitä huolimatta, että valtaosa puolueen kannattajista ei tiettävästi kuulu Ku Klux Klaniin, eikä edes järjestön ihailijoihin.
Eikä profiloituminen johdu gallupeista, kiitos hakkaraisten.
Timo Soini tunnetaan suorapuheisuudestaan. Hän on halunnut luoda itsestään kuvan miehenä, joka sanoo asiat niin kuin ne ovat.
Siksi tuntuukin oudolta, että persu-johtaja sortuu läpinäkyvään selittelyyn näin vakavassa asiassa kuin rasismissa, joka luetaan Suomessa(kin) rikokseksi.
Miksi Soini väistelee? Miksei hän tunnusta tosiasioita – sitä, että persut vetävät puoleensa muukalaiskammoisia ihmisiä – ja etsi syytä siihen, miksi näin on? Ja miksei Soini näytä ovea puolueeseensa pesiytyneelle ”neekerukot ulos maasta” -siivelle?
Miksi mies, joka antaa huutia Natolle, EU:lle ja eurolle, hyysää rasisteja?
Ei kai Soini halua profiloitua reppanapomoksi?
Kirjoittaja on Lapin Kansan pääkirjoitustoimittaja Petteri Holma.
RASISTI VAI NOITA?
Ainakin se on selvää, että vastaisipa itsekukin kysymykseen miten tahansa, vastauksen arvo määrittyisi vasta sen perustella mikä järki kysymykselle annetaan. Jos kysymys on täydellisen järjetön, siihen ei voi olla mitään järkevää vastausta -- ihan sama vastataanko kyllä vai ei. Ja juuri näin mielestäni asiat näissä rasismipuheissa ovat -- ne ovat pelkkää käsitehämärrystä, pelkkää käsitesekaannusta, pelkkää yleiskäsitteellistä loihtimista, leimaamista, manaamista -- noitaoikeudenkäyntiä. Ne ovat nimenomaan ja juuri sitä väärää ja ilkeää yksinkertaistamista, mistä "populismissa" pahimmillaan on kyse.
Noitaoikeudenkäynnissä itse syyte -- kysymys -- on täydellisen järjetön: tunnustaudutko noidaksi? Tragedia tapahtuu, kun järjettömään syytteeseen odotetaan selvää vastausta. Noidaksi epäillyllä ei ole mitään mahdollisuuksia vedota järkeen puolustuksessaan, sillä jos järki näyttelisi kysymyksessä jotain roolia, kysymystä ei olisi edes asetettu.
Järjettömän ja epämääräisen kysymyksen kuvaan kuuluu, että juuri siihen odotetaan kertakaikkista kaikenkirkastavaa ratkaisua. Kun sitä ei itse osata antaa, se siirretään kohteen tunnustettavaksi. Se on noitatiedon giljotiini: joko olet tai et ole noita. Asia selvitettiin synkimmän historiallisen pimeyden aikoina kiskomalla totuus irti kidutuksilla tai heittämällä epäilty sidottuna jokeen. Jos pysyi pinnalla, paholainen auttoi eli noituus oli todistettu ja rovio odotti. Jos hukkui, syyttäjät huokasivat helpotuksesta -- viaton pääsi taivaan kirkkauteen, missä hän saattoi vain kiittää osakseen tulleesta ikionnesta.
On sinänsä eräänlaista historian ironiaa, että samalla tavalla kuin noitaoikeudenkäyntien aikoina inkvisitio edusti korkeinta hengellistä valtaa, samoin nykyajan rasistijahtaajat kokevat edustavansa korkeinta henkisen kehityksen laatua. "Edistyksessä on ylipäänsä se piirre, että se näyttää paljon suuremmalta kuin mitä se todellisuudessa on." -- Nestroy
Koko kirjoitus tuolla:
http://kuinkakarlmarxtavataan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/89856-rasistijahti-noitaoikeudenkayntina
Ilmoita asiaton kommentti