Hyvä omatunto

Nyt sitä viimeinkin saa. Suomalaista luomubroileria.

Välimaan tilalla Sastamalassa pulskistuu parhaillaan lintuerä teurastuskuntoon joulukuun alkuun mennessä. Tilasin kokeeksi yhden, ja pakastettu tipu saapuu jollain postikuljetuksella hintaan 28 euroa kilo plus lähetys.

Hifistelyä epäilemättä, mutta kohtuuhinta siitä, että broilerin voi syödä hyvällä omallatunnolla miettimättä, miten surkeissa oloissa se on kasvanut.

Suomen ensimmäinen luomubroilerikokeilu hyytyi kymmenisen vuotta sitten kysynnän vähyyteen. Ehkä meillä nyt pikku hiljaa kompuroidaan luomun syöjinä läntisen Euroopan kannoille.

Luomu- ja lähiruoasta on lyhyessä ajassa pullahtanut trendi – ainakin Etelä-Suomessa.

Helsingin keskustassa avattiin lokakuussa suomalaisten pientuottajien herkkuihin erikoistunut kauppahalli. Samoihin aikoihin avasi lähi- ja luomuruokaa myyvä Aitokauppa, joka aikoo levittäytyä valtakunnalliseksi ketjuksi.

Kirittävää riittää, sillä asukasluvultaan suunnilleen samankokoisessa Tanskassa luomumyynti oli viime vuonna lähes 800 miljoonaa euroa. Suomen luvun saa, kun ottaa nollan perästä pois.

Luomutuotanto kituutti kauan viherpiperryksen vähättelevä leima niskassaan, mutta nyt se on hallituksen erityisessä suojelussa.

Jorma Ollilan maabrändityöryhmä ehdotti vuosi sitten, että puolet suomalaisesta ruokatuotannosta voisi olla luomua. Hallitus otti onkeensa ja kirjasi ohjelmaansa:

”Hallitus toteuttaa luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelman, jonka avulla tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi, kehitetään luomuruokaketjua ja nostetaan lähiruoan jalostusastetta.

Luomu- ja lähiruoan osuuden kääntäminen vahvaan nousuun otetaan Suomen maatalouspolitiikan strategiseksi tavoitteeksi.”

Tietoa levittää jo ministeriön rahoittama www.luomu.fi. Viljelytutkimuksen ja -neuvonnan lisäämistä valmistellaan.

Luomuliitolla on oma sivustonsa, jolta löytyy pitenevä lista luomutuotteiden ostopaikkoja.

Lappi ei listalla loista. Ainoana siellä on rovaniemeläinen tee- ja kahvikauppa Mandragora.

Luomun asialle perustettiin viime keväänä Pro Luomu -yhdistys. Jäsenkunnasta näkee, että kauppakin on haistanut luomun, sillä yhdistyksessä on mukana kaupan keskusliikkeitä.

Olennaisinta on tietysti, että yhä useampi viljelijä on kiinnostunut luomuun siirtymisestä.

Eettisen lähiruoan herätys näkyy myös siinä, että moni pääkaupungin sushi-ravintola vaihtaa uhanalaisen tonnikalan loheen tai siikaan. Ainakin Helsingin Sanomat näin kertoi.

Sushi-villityksen takiahan suomalaisetkin ovat edistäneet laitonta tonnikalojen pyyntiä.

Pohjoisen ihmisten kotiruoka tulee usein läheltä ilman uusia trendejäkin. Pakastimet ovat täynnä lähimarjoja, lähihirveä ja lähiporoa.

Työpaikkaruokailun läheisyyden päättää kuitenkin aika monella lounasravintolan keittiöpäällikkö. Onko tarjolla vietnamilaista pangasiusta vai lähijärven kalaa?

Minusta oli aivan mahtava kuulla, että rovaniemeläisen lounaspaikan omistaja oli itse kalastanut siiat, joita kerran oli lounaaksi. Lisää tällaista!

Kirjoittaja on Lapin Kansan toimittaja