Pyllistys ja kumarrus

Pari lukua alkuun.

6,5 miljardia ja 51 miljoonaa.

Metsäyhtiöiden Stora Enson, UPM-Kymmenen ja Metsäliiton puukartellivuosina 1997-2004 maksamat osingot olivat 6,5 miljardia euroa. Valtio sakotti kartellista Storaa ja Metsäliittoa 51 miljoonalla eurolla. Sakot olivat 0,7 prosenttia osingoista.

UPM-Kymmene välttyi sakoilta ilmiantaessaan kartellin.

Arviolta 400 000 metsänomistajaa sai kartellissa takkiinsa. Ja jälkikäteen hivenen ilmaista myötätuntoa.

Kartellin jälkipesussa on kyse melkoisesta metsäsopasta mahdollista oikeudenkäyntiä myöten. Suomi käy käytännössä oikeutta Suomea vastaan.

Vastakkain on UPM-Kymmenen ja Metsäliiton ohella valtio reilun kolmanneksen omistusosuudella Stora Ensosta ja toisella puolella valtio Metsähallituksineen, kuntineen ja seurakuntineen. Lisäksi on satamäärin yksityisiä metsänomistajia peräämässä menetettyjä puunmyyntituloja.

Metsänomistajien edunvalvonta on ollut kartelliasiassa aika lailla hissukseen. Tai varovainen.

Oikeudenkäynnit ovat toki arveluttavia ja kalliita, mutta löytyykö varovaisuuteen muita syitä?

Perataan edunvalvontaa vain hiukan syvemmältä.

Ylimpänä metsänomistajien etuja ajaa maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto (MTK). Metsänomistajista vajaa prosentti on MTK:n jäsen.

MTK:n alla metsänomistajien liitot ovat metsänhoitoyhdistysten perustamia alueellisia edunvalvonta-organisaatioita. Tehtävänä on edistää yksityismetsätalouden kannattavuutta.

Paikallisesti ylintä päätäntävaltaa käyttävät metsänhoitoyhdistykset (MHY) ja niiden valtuustot. Käytännön toiminnasta vastaa hallitus.

MHY:n valtuustoissa, hallituksissa ja metsänomistajien liittojen hallituksissa ympäri Suomen istuu Metsäliiton piiritoimikunnan, edustajiston ja hallintoneuvoston miehiä ja naisia.

Olet samalla sekä ostajan että myyjän asialla. Kummalle sitä vaikkapa kartellikorvauksissa pyllistäisi ja kummalle kumartaisi?

Metsäliitto kehuu

Jälkipyykkiin liittyy mielenkiintoisia ja erilaisia lähestymistapoja.

Esimerkiksi Viitasaari myi puuta kartellivuosina ylivoimaisesti eniten Metsäliitolle. Lähes 400 000 eurolla.

Viitasaaren kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja istuu myös Metsäliiton edustajistossa.

Kaupunginhallitus käsitteli korvauskannetta lokakuun lopulla.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja samalla siis Metsäliiton edustaja oli kaupunginhallituksessa päättämässä, ettei Viitasaari hae korvauksia Metsäliitolta. Päätös sementoitiin muutoksenhakukiellolla. Ei valitusoikeutta.

Asiaa voi toki lähestyä kuten Kouvolan kaupunginlakimies.

Hänen mielestään kaupungilla on kuluriski, mutta julkisyhteisönä Kouvolan lienee syytä korvauskanteen nostamalla osoittaa puolustavansa lainmukaista toimintaa yhteiskunnassa.

Kirjoittaja on Lapin Kansan toimittaja.