Nuorisoseuraliike oli erottamaton osa suomalaista elämänmenoa

Kirjat

Jaakko Numminen: Nuorisoseuraliikkeen historia Yhteisön voima. Edita.

Jos kukaan niin juuri ministeri Jaakko Numminen on mitä sopivin mies kirjoittamaan Nuorisoseuraliikkeen historiikin. Pitkän linjan nuorisoseuramies Numminen julkaisi 1961 eli ennen suurta julkista uraansa Nuorisoseuraliikkeen historian vuoteen 1944 asti. Teos sai silloin kiittävät arvostelut ja Nummisen tarkoitus oli jatkaa siitä, mihin silloin jäi.

Kävi, niin kuin usein käy: muut velvollisuudet veivät mennessään ja kirjoitustyö jäi. Vasta eläkkeelle jäätyään Numminen sai toimeksiannon Suomen Nuorison Liiton johdolta 1995: Tehdään työ valmiiksi.

Ankara olikin ponnistus, sillä valmista tuli vasta 16 vuotta myöhemmin.

Tuloksena on järkälemäinen teos, yli 12 kiloa painava ja noin 3 300 sivua sisältävä kirjasarja, jossa on lähes 7 000 nimeä. Numminen ei tyytynyt vain jatkamaan siitä, mihin 1960-luvulla jäi, vaan hän myös uudisti vanhan laitoksen. Näin Nuorisoseuraliikkeen historia paisui 5-osaiseksi, joista nykypäivään kurottavassa on sivuja yli 900.

Teossarjan nimi, Yhteisön voima iskee siihen mistä on kysymys: suomalaiseen yhteiskuntaan syvällekäyvästä ja sitä myös muuttaneesta yli 130-vuotiaasta kansanliikkeestä.

Aikoinaan huliganismia eli pohjalaisia häjyjä suitsimaan syntynyt eteläpohjalaisten nuorten miesten synnyttämä ja sitten Santeri Alkion ohjelmoima liike levittäytyi yli valtakunnan. Siitä tuli harrastusten ja monipuolisen, päämäärätietoisen koulutuksen kautta sivistyslaitos, jonka tuloksista on saanut nauttia koko Suomi. Se on ollut kaikkien poliittisten suuntien kohtaamispaikka, josta on ponnistettu yhteiskunnan korkeimpiin asemiin.

Yksi nuorisoseuraliikkeen menestyksen avaimia onkin ollut sen pyrkimys pysyä poliittisesti sitoutumattomana. Vaikka järjestö on leimattu erityisesti maalaisliittoon juuri Santeri Alkion ja toisaalta maaseudulle keskittyneen toiminnan ansiosta, siinä on aina ollut mukana vaikuttavia henkilöitä kaikista poliittisista suunnista.

Nuorisoseurojen historia on samalla itsenäistyvän Suomen ja siten itsenäisen Suomen historiaa. Numminen on onnistunut kuljettamaan näitä asioita taitavasti rinta rinnan ja sisäkkäin. Isänmaan asia on liikkeen punaisena lankana ja juuri aatteen kestävyys, johon on yhdistetty ”hyvän ihmisen ja kunnon kansalaisen” päämäärä, on kyennyt pitämään järjestön voimissaan näihin aikoihin asti.

Kuten kaikkialla yhteiskunnassa, myös nuorisoseurassa myllersivät vastavoimat: edistykselliset ja konservatiivit. Jälkimmäisten tehtävänä oli ylläpitää lujaa aatetta ja korkeaa moraalia, edistykselliset taas toivat järjestöön radikaalejakin ajatuksia ja sitä kautta pitivät liikkeen ajanmukaisena ja houkuttelevana perusarvoja kuitenkaan unohtamatta.

Juuri aikaan sopeutettu toiminta onkin pitänyt järjestön elinvoimaisena. Tästä hyvänä esimerkkinä käy Lapin nuorisoseurapiiri, joka nousi 1990-luvulla maan ykköseksi, Saarenkylä sai vuoden nuorisoseuran tittelin ja vielä 2010-luvulla Lappi on edelleen voimissaan, verrattuna moneen muuhun piiriin.

Nuorisoseurojen kulta-ajat ovat ainakin toistaiseksi takana. Järjestö etsii uusia toimintamuotoja ja kehittää organisaatiotaan. Yhteiskunta on ottanut paljon niitä tehtäviä itselleen, joista nuorisoseura ennen vastasi: kansalaisopistot, kylätoimikunnat, urheilu- ja monet harrastusseurat sekä televisio ovat vähentäneet nuorisoseurojen tarvetta vanhassa perustehtävässään.

Siitä huolimatta kansanliike elää ja työtä riittää: kansanperinteen vaaliminen, juhlakulttuuri, harrastuskerhot, kolmannen sektorin toiminta ja yhteinen tekeminen tarvitsevat edelleen lipunkantajaansa. Mukana on vielä kymmeniä tuhansia ihmisiä ja satoja seuroja. Nykyajan kiivaassa riennossa järjestön on kyettävä jatkuvaan muutokseen kuitenkin kadottamatta aatteellista ydintään.

Jaakko Nummisen Yhteisön voima on todellinen suurteos kansanliikkeen mahdista ja samalla myös kansakunnan noususta itsenäiseksi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. Nuorisoseuraliikkeellä siinä työssä on ollut vaikuttava rooli jonka se teki pureutumalla pitäjiin ja kyliin, ihmisten tasolle.

Kirjasarjan julkaiseminen on Suomen Nuorisoseurojen Liitolle taloudellinen riski aikana, jota hallitsee muutoksen nopeus ja netti. Tuskin kuitenkaan on parempaa tapaa koota kansakunnan voimavirtaa yhteen varsinkin, kun tekijä on onnistunut osoittamaan syväluotaavalla tavalla nuorisoseuraliikkeen ja nousevan Suomen yhdeksi erottamattomaksi kokonaisuudeksi.

Heikki Tuomi-Nikula