Suomen eränkäynnin kiehtova historia

Kirjat

Mauri Soikkanen: Sata vuotta riistamailla ja kalavesillä. Metsästys ja Kalastus 1911–2011. Otava.

Metsästys ja Kalastus -lehden pitkäaikaisen päätoimittajan (muutamia vuosia jo evp) Mauri Soikkasen kirjoittama 100-vuotisjuhlateos on selkeä ja kiehtova kuvaus suomalaisen eränkäynnin historiasta.

Se kertoo elämänmuotoomme vahvasti kuuluneesta ja yhä kuuluvasta metsästyksestä ja kalastuksesta jo ennen maamme itsenäisyytemme alkua. Metsästysmaiden rajat ja muodot ovat muuttuneet paitsi sodissa myös suomalaisten lainlaatijoiden töiden tuloksena. Samalla kalastus- ja metsästysoikeudet ovat muuttuneet ”herrojen huvista” käytännössä koko kansan mahdollisuudeksi.

Vääntöä näistä oikeuksista käydään yhä. Pysyvää on vain muutos. Tämä sanonta pätee eränkäynnissä, kuten kaikkialla muuallakin.

Kun Metsästys ja Kalastus -lehti perustettiin, metsästystä sääteli ”Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus metsästyksestä.” Se oli annettu lokakuun 20. päivänä 1898. Metsästysoikeus kuului maanomistajalle, ja metsästyksenä pidettiin ”kaikenlaista otusten pyyntiä.”

Metsästyslaki ja kalastuslaki ovat noiden päivien jälkeen kokeneet useita uudistuksia. Muuttunut lainsäädäntö on selostettu teoksessa kohta liiankin perusteellisesti. Onneksi mustavalkoinen ja värillinen kuvitus keventävät tätä pykäläviidakkoa.

Samalla teos sisältää suuren joukon kiintoisia tietoiskuja monista kiistakysymyksistä ja keskustelun aiheista, kuten vaikkapa joutsenten metsästyksen sallimisesta, aseiden kehityksestä, lyijyhaulien kieltämisestä, jokamiehenoikeuksista, suurpetojen verotuksesta, salakaadoista ja riistanhoidon tärkeydestä.

Yksi viime vuosina paljon polemiikkia aiheuttanut asia on vuonna 2006 voimaan astunut uusi hirvikoe: neljä tuelta ammuttavaa laukausta puolessatoista minuutissa seisovaan hirvikuvioon, 23 sentin kasaan. Karhukokeessa kuvio on 17 senttiä.

Siirtymisen liikkuvasta hirvikuviosta seisovaan on epäilty johtavan pyytäjien ampumataidon heikkenemiseen ja haavakkohirvien lisääntymiseen. Näin ei ole tapahtunut.

Juhlateoksen sisältöä värittävät monien Metsästys ja Kalastus -lehden kirjoittajien elämäkerrat. Heihin kuuluvat muun muassa lehden entiset päätoimittajat, valokuvaajat ja lehden vakinaiset avustajat, kuten Oscar Rosenqvist, Kalle Rikala, Rudolf Ludvig Munsterhjelm, A. E. Järvinen, Tauno V. Mäki, Heikki Suomus, Hannu Hautala, Veikko Neuvonen, Seppo Polameri, Pentti Louhisola ja Jere Malinen.

Suomalaisen eränkäynnin historia, riistamaiden ja kalavesien muuttuneet olosuhteet, käytännöt ja oikeudet on erinomaisesti selostettu tässä sadan vuoden läpileikkauksessa. Tietopaketin kokoamista on ratkaisevasti helpottanut – muita lähteitä ja kirjallisuutta unohtamatta – suomalaisten käsissä kuluva, maamme vanhimpiin ja luetuimpiin kuuluva aikakauslehti Metsästys ja Kalastus, joka on yhä monen eränkävijäperheen ”must”.

Markku Torkko