Uutta luokkasotaa lietsomassa

Levyt

Julma-Henri: Radio Jihad – Syrjäytynyt vol. 2. Mörssi.

Julma-Henri taitaa olla pohjoisesta lähteneistä räppäreistä provokatiivisin. Vuonna 2007 ilmestyneen esikoislevynsä hän nimesi Al-Qaida Finlandiksi. Aggressiiviset kappaleet luotasivat väkivaltaan ja päihteisiin taipuvan alimman sosiaaliluokan edustajan mielenmaisemaa.

Levyn pointtina taisi olla vihjata, että lähiöissämme elää jo aivan uudenlainen ihmistyyppi, joka on olosuhteiden pakosta sotajalalla kaikkea hyvää ja kunnollista vastaan.

Artisti ei kuitenkaan halunnut profiloitua vain tämän joukon tulkiksi, vaan on välissä julkaissut muun muassa psykoterapia-aiheisen levyn. Monet ovat silti odottaneet paluuta sosiaalitukiräpin pariin. Radio Jihad on nimeään myöten juuri sitä, mutta hyvien jatko-osien tapaan se tuo kuvioon jotain uutta: poliittisuuden, suoranaisen luokkasodan lietsonnan.

Levyn aloittavalla Kauppaan, kauppaan -raidalla perheen toimeentulo-ongelmat ratkaistaan ryöstämällä putiikki; sitä seuraavat Punainen ja Se syö viittaavat jo suoraan vuoteen 1918 ja uhkaavat, että läskeistä hyväosaisista tehdään ruokaa.

DJ Polarsoulin loistavat biitit ja torvi- ja marssirumpusamplet luovat näihin biiseihin ison, militantin äänimaiseman. Tämä on hengen nostattavaa mielenosoitusmusiikkia, nykypäivän poliittista laulua. Henri on miettinyt alimman sosiaaliluokan edustajan tilannetta vähän pidemmälle ja toteaa, että luokkaerot ovat tietoinen valinta ja lääke ongelmiin suora vastarinta.

Levyn loppupuolella tunnekirjo monipuolistuu. Romantisoi rappioo ivaa niitä, jotka pitävät kaljanjuontia vallankumouksellisuutena – heitä on Henrinkin faneissa. Nuoruusmuistoille, omalle rakkaalle ja pienelle lapselle omistetut biisit ovat puhtaasti sentimentaalisia.

Radio Jihad on hieman turhan pitkä levy, eikä siihen kannata suhtautua koherenttina poliittisena lausuntona, mutta musiikkipuoli toimii todella hyvin, ja raakaa tunne-energiaa riittää. Julma-Henrin uran se nostaa uudelle tasolle.

Niko Peltonen