Mehiläisten vallankumous

Kirjat

Johanna Sinisalo: Enkelten verta. Teos.

Albert Einstein on kuulemma todennut, että ihminen säilyy lajina vain neljä kuukautta, jos mehiläiset häviävät maailmasta. Johanna Sinisalon veretseisauttavassa romaanissa mehiläiset nousevat orwellilaiseen kapinaan tehokasvatusta vastaan. Eletään 2010-luvun jälkipuoliskoa, ja ennenkokematon pesäkato romahduttaa Yhdysvaltojen ravinnontuotannon.

Finlandiapalkitun Sinisalon viides romaani on inhorealistinen tutkielma ihmisen suhteesta luontoon ja sen kantokykyyn. Myös keskeisiä kansainvälisiä palkintoja kahminut Sinisalo kysyy ilmeisen provokatorisesti, onko ihminen todellakin ylivertainen suhteessa eläimeen. Ihmisellä on sielu, koska hänen painonsa putoaa 20-30 grammaa kuoleman hetkellä. Kuka on punninnut eläimen ennen ja jälkeen exituksen?

Olipa Sinisalon kanssa samaa mieltä kokonaan, osittain tai ei lainkaan, Enkelten verta lienee hänen kärjekkäin, koskettavin ja kompaktein teoksensa. Scifi-vaikutteet ovat tallella, ja satiirin nuolet tykittävät suoraan tehotuotetulla lihakarjalla täyteenampatun keskiluokan tylsään mielenmaisemaan - jospa siellä sittenkin olisi joku kotona.

Eettisen analyysin kehikkoa tukee mehiläiskasvattaja Orvon tarina. Orvon elämässä on kaksi aurinkoa: mehiläiset ja Eero-poika. Orvo huomaa pesäkadot samoihin aikoihin, kun hänen anarkistinen eläinaktivistipoikansa saa surmansa nautojen vapautusiskussa.

Eeron kuolinpesää hoitaessaan Orvo sananmukaisesti kompastuu toiseen ulottuvuuteen, jonne myös Eerolla ja mehiläisillä on vapaa pääsy. Scifin lisäksi Sinisalo ammentaa eri kulttuurien myyteistä, joista hämmästyttävän moni kuvaa mehiläiset tuonpuoleisen sanansaattajiksi. Erään myytin mukaan mehiläinen on Afroditen henkäys. Kalevalan mukaan Lemminkäisen äiti herättelee poikaansa henkiin mehiläisen avustuksella.

Sinisalon romaanin eettinen pohdinta tiivistyy blogiin, jota edesmennyt Eero on pitänyt netissä. Blogissaan Eero perustelee radikaaleja näkemyksiään kaikkien eläinlajien tasa-arvosta. Lukija olisi saanut enemmän ruokaa ajatuksilleen, jos Sinisalo olisi kehitellyt älykkäämpiä vastauskommentteja Eeron kannanottoihin. Nyt vastaukset jäävät stereotyyppisen jurputuksen tasolle.

Sinisalon analogiat tehotuotetun lihan ja ihmisen muiden perustarpeiden tyydytyksestä herättävät uneliaimmankin lukijan. Jos esimerkiksi seksi luetaan perustarpeeksi, prostituoidut pitäisi kiinnittää pilttuisiin, joissa heitä voisi käydä vapaasti raiskaamassa. Myös pedofiilien tarpeet tyydyttyisivät, kun raiskaustuotteina syntyneet lapset vieroitettaisiin äideistään.

Enkelten verta on rumankaunis analyysi yhdestä mahdollisesta tulevaisuusvisiosta. Ihmiskunnalla on vielä valinnanvaraa. Meillä syödään tänä iltana pinaattikeittoa.

Heidi Lakkala